KHO sel­vit­ti to­si­seik­ko­ja Oulun ase­mal­la

Korkein hallinto-oikeus jalkautui maanantaina Oulun asemalle tutkimaan paikan päälle, mistä siellä on kysymys. Erityisesti sitä kiinnostivat aseman vanhat rakennukset, joita matkakeskuskaavassa ei suojella.

KHO piti katselmuksen Oulussa.
KHO piti katselmuksen Oulussa.
Kuva: Maikkola Tapio

Korkein hallinto-oikeus jalkautui maanantaina Oulun asemalle tutkimaan paikan päälle, mistä siellä on kysymys. Erityisesti sitä kiinnostivat aseman vanhat rakennukset, joita matkakeskuskaavassa ei suojella.

Katselmus liittyi kahteen matkakeskuksen asemakaavasta tehtyyn valitukseen. Päätös tulee lähiaikoina, lupaili delegaatiota johtanut hallintoneuvos Pekka Vihervuori.

Kumpikaan valituksen tekijöistä, Mikko Viitanen tai Jari Immonen eivät saapuneet paikalle. Muista kutsutuista läsnä olivat Oulun kaupunginhallituksen, Pohjois-Pohjanmaan museon, VR-yhtymän ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen edustajat.

Harvinainen katselmus kiinnosti myös mediaväkeä, niinpä asemaa puolilta päivin verkkaisesti mittailevaan seurueeseen kuului lähes kolmisenkymmentä henkeä.



Karhulalta perusteet


Oululaisista eniten äänessä oli asemakaavapäällikkö Matti Karhula, joka perusteli seikkaperäisesti kaavaratkaisuun vaikuttaneita tekijöitä eli pääasiassa sitä, miksi matkakeskus olisi rakennettava juuri siihen, mihin se kaavassa on merkitty. Alle jäisi yhdeksän vanhaa rakennusta: seitsemän puutaloa, punatiilinen toimistorakennus ja kivikukko.
Vanhojen rakennusten puolta pitänyt Pohjois-Pohjanmaan museon rakennustutkija Pasi Kovalainen muistutti väliin, että museoviraston pisteytyksissä esimerkiksi asema-alueen eteläpäässä oleva vanha puurakennus on itse asiassa aivan yhtä korkealla kuin asema tai asemaravintola, jotka kaavassa säilytetään.

Korkeimman hallinto-oikeuden kuusihenkinen seurue ei saapunut Ouluun junalla vaan lentäen. Autolla oli kuitenkin kierretty aamutuimaan koko asema-alue molemmin puolin. Kävelykierroksella suunnistusapuna käytettiin aseman rakennuksista tehtyä rakennushistoriallista selvitystä.

Hallintoneuvokset olivat perehtyneet etukäteen jo melkoiseen pinoon asiakirjoja. Kysyttävääkin silti oli. Tuula Pynnä tiedusteli, mikä loppujen lopuksi johti siihen, että eri vaihtoehtojen välillä päädyttiin siihen mihin päädyttiin? Pekka Vihervuorta kiinnosti, montako kivikukkoa Suomessa on vielä jäljellä.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen arkkitehti Britta Passoja harmitteli katselmuksen ajankohtaa. Tähän aikaan vuodesta asema-alue on harmaimmillaan, eivätkä puistot ja rakennukset niin edukseen kuin voisivat olla.

Passoja arvosteli myös VR-yhtymää rakennusten huonosta kunnossapidosta ja Oulun kaupunkia siitä, ettei säilyttävää vaihtoehtoa tutkittu kunnolla. Jälkimmäinen väite poiki kipakan keskustelun asemakaavapäällikkö Karhulan ja Passojan välille.



Sadekatos kävisi


Sopivasti asemalle porhaltanut Helsingin pikajuna sai Palmberg-Rakennuksen toimitusjohtajan Raimo Hätälän havainnollistamaan seurueelle suunnitteluun matkakeskuksen kokoa. "Se olisi suunnilleen pikajunan mittainen eli noin 200 metriä. Olisiko se liikaa matkustajien mukavuudesta?"

Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Leena Kuhan (vihr.) mielestä junan mittainen sadekatos Helsingin malliin olisi kyllä tervetullut, mutta tarvitsevatko matkustajat todellakin niin massiivista kauppakeskusta? hän kysyi.

Ilmoita asiavirheestä