Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun KGB:n tavoite Suomessa oli kautta vuosikymmenien sama: Suomen valtaaminen.
-- Ja kun kyseessä oli Neuvostoliitto, mukana oli myös vahva ideologinen elementti eli siirtää Suomi kommunistiseksi, toteaa Jukka Seppinen, jonka kirja Neuvostotiedustelu Suomessa kattaa vuodet 1917--1991.
Vallankumousajattelussa keskeiseksi nousi Stalinin jo vuonna 1935 Kominternin kautta lanseeraama kansanrintama-ajattelu, joka mukaan työläisten ja talonpoikien piti liittoutua ja ottaa valta kommunistien johdolla.
Vuonna 1954 SKP puolestaan päätti, että kansanrintamastrategia oli jälleen sen peruslinja.
-- Sotien jälkeen Stalin oli passiivinen Suomen sotilaallisessa valtaamisessa, mutta se ei koskaan poistunut kaukotavoitteena. Kun kansanrintama-ajattelu nousi vuonna 1954, esille tuli Suomen valtaaminen ideologisin keinoin.
Seuraava merkittävä käänne tapahtui presidentti Urho Kekkosen toukokuussa 1977 tekemän Moskovan-vierailun jälkeen, jolloin jopa Taisto Sinisalo alkoi Suomessa puhua rauhanomaisesta rinnakkaiselosta.
Kun NKP vähitellen heikensi otettaan, niin KGB vankisti toimintaansa ja kaadereiden hankintaa Suomessa. -- Vastuuta neuvostomyönteisyyden kehittämisestä siirrettiin näin myös suomalaisten harteille, Seppinen sanoo.