Lokakuussa nousi ansaittu kohu siitä, että monet poliitikot, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen etunenässä, olivat nostaneet huomattavia palkkioita kuulumisestaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin ilman, että he olisivat osallistuneet juurikaan neuvostojen kokouksiin.
Oli sitten kysymys eduskuntavaalien lähestymisestä tai ei, poliitikot vastasivat kiitettävän nopeasti huutoon. Päähallituspuolueet kertoivat torstaina, että kahden valtion enemmistöomisteisen pörssiyhtiön, Fortumin ja Neste Oilin, hallintoneuvostot saavat mennä. Jo on aikakin.
Valtion kokonaan tai osin omistamien hallintoneuvostojen tarpeellisuus yleensä ja pörssiyhtiöissä erityisesti on ollut jo pitkään kyseenalainen. Lähinnä kansanedustajista koostuvista neuvostoista on tullut globaalin markkinatalouden oloissa virattomia kumileimasimia.
Hallintoneuvostoilla on ja oli merkitystä korkeintaan yhteiskunnallisina keskustelukerhoina, mutta ei todellista valtaa eikä merkitystä. Kun näin on, tällaisia neuvostoja ei myöskään tarvita. Voi huoletta ennustaa, että seuraavaksi kriittinen tarkastelu ylettyy muidenkin kuin pörssiyhtiöiden hallintoneuvostoihin.
ortumiin ja Neste Oiliin tulee hallintoneuvostojen tilalle neuvottelukunnat. Keskusta suhtautui neuvostojen lopetukseen nihkeästi, mutta mieli muuttui syksyn kohun myötä. Neuvottelukunnat vaikuttavat kompromissilta ja välivaiheen ratkaisulta.
Myönteistä on sekin, että neuvottelukuntien jäsenille maksetaan korvaus vain osallistumisen mukaan eikä enää kuukausipalkkioita, jotka kilahtivat tilille, osallistuipa kokouksiin tai ei. Näin olisi tuskin käynyt ilman julkisuutta.