Kesäkuun alun jälkeen ei saa enää periä ylisuuria korkoja pikkulainoista. Tällä yritetään estää taloudelliseen ahdinkoon ajautuneiden ihmisen häikäilemätön hyväksikäyttö.
Lauantaina tuli voimaan lainmuutos, joka kieltää ylisuurten korkojen perinnän pienistä pikavipeistä. Muutosta on tervehdittävä ilolla.
Lakia voidaan pitää jopa voittona köyhän asialle, vaikkei se poistakaan köyhyyttä. Pikavippeihin kun on useimmiten tartuttu äärimmäisessä hädässä vanhojen velkojen maksamiseksi tai alkoholin ja ruoan ostamiseksi.
Pikavipeistä perittävät korot ovat olleet vuotuiseksi koroksi muutettuna jopa toista tuhatta prosenttia. Kyse on ollut erittäin kyseenalaisesta liiketoiminnasta, jota voidaan pitää koronkiskontana.
Pikavippaus on kasvanut liiketoiminnaksi, jossa pyörii noin 400 miljoonaa euroa vuodessa. Alalla on toiminut lähes sata yritystä.
Pikavippien ongelmat ovat olleet tiedossa jo vuosia. Silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö teki vuonna 2006 tutkimuksen, miten ja mihin nuoret käyttävät pikavippejä ja muita kulutusluottoja.
Tutkimus vahvisti sen, mikä oli jo tuolloin sosiaaliviranomaisten tiedossa: vippeihin turvaudutaan epätoivoisessa tilanteessa. Helposti annettavaan rahaan tartutaan, kun muut rahan saamisen tiet ovat menneet tukkoon. Tutkimuksen mukaan kolmannes otti pikavipin päihtyneenä.
Pikavipeistä perittävä korko on huidellut aivan eri lukemissa kuin pankeista lainattavan rahan korko tai kauppojen osamaksukorko.
Tavatonta ei ole ollut se, että vuosikorko on noussut yli tuhannen prosentin. Tästä syystä sitä on voinut pitää koronkiskontana ja taloudelliseen ahdinkoon ajautuneen ihmisen häikäilemättömänä hyväksikäyttönä.
Pikavippien myöntäminen varattomille ihmisille on johtanut siihen, etteivät läheskään kaikki ole kyenneet maksamaan velkojaan takaisin. Vippiyritysten rinnalle on syntynyt perintäfirmoja, jotka ovat käyttäneet kyseenalaisia keinoja saamisten ulosmittaamiseksi. Lisäksi vippijuttujen määrä käräjäoikeuksissa on kasvanut räjähdysmäisesti.
Uuden lain mukaan alle 2 000 euron pikavipin todellinen vuosikorko saa olla enintään 51 prosenttia. Luottoraja saattaa houkutella joitakin keinottelijoita kiertämään lain henkeä tarjoamalla pikkuvippien sijaan tarvetta suurempia lainoja. Jos näin tapahtuu, siihen pitää puuttua.
Porsaanreikää tosin yritetään ennakkoon tukkia vaatimalla velkojaa tarkistamaan luotonhakijan luottokelpoisuus. Niinikään luotonantajilta kielletään lisämaksullisten tekstiviestien käyttö luottosuhteeseen liittyvässä asioinnissa.
Pikavippiryitykset ovat ilmoittaneet lopettavansa pikkuvippien annon lain tullessa voimaan. Jos yritykset siirtyvät tarjoamaan yli 2 000 euron lainoja niin kuin jotkut niistä ovat ilmoittaneet tekevänsä, niiden oma riski kasvaa merkittävästi etenkin kun niiden on arvioitava asiakkaan maksukyky aikaisempaa tarkemmin.
Vähävaraisten ihmisten taloudellinen ahdinko on tosiasia, sitä laki ei poista. Toivottavasti sen avulla onnistutaan kuitenkin hillitsemään keinottelua ihmisten hädällä.