Kevitsan nikkeli-kuparikaivos työllistää valmistuessaan suoraan 218 työntekijää. Välilliset työvoimavaikutukset puolestaan ovat noin 170 henkilötyövuotta, joten parhaimmillaan kaivos tulee tarjoamaan työtä liki 390 henkilölle.
Kevitsan työvoimaselvityksen tehnyt professori Ahti Silvennoinen Astrock Oy:stä kertoo, että pienet vaihtelut louhittavan kiven määrissä eivät vaikuta työvoiman määrään, sillä malmin louhinta on suunniteltu tasaiseksi.
"Todennäköistä on, että myöhempinä vuosina tuotantoprosessi kehittyy, ja louhintamäärätkin voivat muuttua nyt ennakoimattomalla tavalla. Kokonaisuudessaan avolouhoksena tapahtuva tuotanto on luonteeltaan suhteellisen vakaata", hän sanoo.
Kevitsan kannattavuusselvityksen uskotaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella, jonka jälkeen on mahdollista tehdä kaivoksen perustamispäätös. Rakennusvaihe kestää noin kaksi vuotta, joten varsinaiseen tuotantoon on mahdollista päästä vuoden 2010 alussa.
"Välittömiä rakentamisaikaisia työpaikkoja kaivoshanke tarjoaisi vuonna 2008 175 ja vuonna 2009 395 eli yhteensä 570 henkilötyövuotta. Välillisesti kaivoksen rakentamisen lasketaan synnyttävän vielä noin 450 henkilötyövuotta ", Silvennoinen laskee.
Laitetoimitusten työllistävä vaikutus on huomattavasti suurempi kuin itse kaivoksen rakentamisen. Silvennoinen arvioi, että Kevitsan laitetoimitusten työllistävä vaikutus olisi samaa suuruusluokkaa kuin Sotkamon Talvivaarassa.
Rakennusvaiheen työt valuvat etelään
Kevitsan laitekanta valmistetaan ja pääosin myös asennetaan muualla Suomessa tai ulkomailla. "Vaahdotuslinjojen laitteistojen valmistus ja asennus voi nostaa arviota jossain määrin, joten karkeana loppuarviona laitetoimitusten välillisestä työllistämisosuudesta voidaan esittää noin 1800 henkilötyövuotta", Silvennoinen sanoo. Kun lasketaan yhteen kaivoksen rakentamisaikaiset välittömät ja välilliset työt sekä myös laitetoimitusten ja asennuksen tarjoamat työt, Kevitsan kokonaistyöllistävyydeksi rakentamisaikana saadaan noin 2900 henkilötyövuotta.
Kevitsan kaivoksen rakentamis- sekä toimintavaiheen aluetaloudellisia vaikutuksia vuosina 2008--2020 on selvitelty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella. Tutkimuksen ovat tehneet tutkimusjohtaja professori Hannu Törmä ja erikoistutkija Katarzyna Zawalinska Tulosten mukaan kaivostoiminnan rakentamisvaihe hyödyttäisi kaikkia Lapin kuutta seutukuntaa mutta vain rajallisessa määrin.
"Syinä tähän olisivat osaurakoiden laaja kohdentuminen kaikkialle Lappiin ja niiden valuminen Lapista sekä raaka-aineostot Lapin ulkopuolelta. Pohjois-Lappi hyötyisi kuitenkin eniten vuosien 2008--2009 rakentamisvaiheessa alueellisella kansantuotteella, työllisyydellä, tuotannontekijätuloilla ja hyvinvoinnilla mitattuna", tutkijat selvittävät. Kaivoksen toimintavaihe nostaisi Pohjois-Lapin kokonaistuotannon aiempaa paljon korkeammalle kasvu-uralle. "Aluekansantuotteen vuotuinen kasvu olisi suhteellisen vakaa vuosina 2010--2020. Kaivoshanke tukisi selvästi Pohjois-Lapin myönteistä kehitystä myös työllisyydellä, tuotannontekijätuloilla ja hyvinvoinnilla mitattuna", tutkijat laskevat.