Sodankylän Kevitsan nikkelikaivoksen avaaminen uhkaa siirtyä vuodella eteenpäin. Valtiovarainministeriö panttaa avustuspäätöksiä kaivosalueelle suunnitellun tien rakentamisesta, mikä on pysäyttänyt kaivoksen infrastruktuurin suunnittelun.
Kaivosyhtiö Kevitsa Mining Oy olisi valmis aloittamaan vuodenvaihteessa seitsemän kilometriä pitkän tiepätkän ja kahden sillan rakentamisen. Urakoitsija odottaa lähtökäskyä ja tarjouskilpailun avaamista aliurakoista.
Tukikiista kumpuaa erilaisista tulkinnoista siihen, mitä maan hallitus päätti iltakoulussaan helmikuussa 2006. Tuolloin hallitus hallitus sopi niin sanotusta Suhangon mallista.
Ranuan Suhankoon tulee avolouhos, josta kaivetaan muun muassa palladiumia ja kultaa. Kaivosyhtiö rakentaa tiestön ja muun infrastruktuurin, jotka korvataan myöhemmin valtion pussista.
Kaivoksen avaaminen ennakkoehdoksi
Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm ihmettelee, ettei Suhangon mallia sovelleta Kevitsaan.
Kaivosyhtiölle on kerrottu valtiovarainministeriöstä, että avustukset on evätty sen vuoksi, ettei kaivoksen avaamispäätöstä ole vielä tehty.
Söderholm huomauttaa kuitenkin, että sekä Suhangolle että Ilomantsin Pampalon kultakaivokselle on myönnetty avustukset, vaikka kaivospäätöksiä ei ole tehty.
"Emme me ole pystyneet tekemään kaivospäätöstä, kun meillä ei ole luvat olemassa", Söderholm selvittää. Hän arvioi, että kaivoksen ympäristö- ja muut luvat valmistuvat keväällä tai kesällä.
"Mitä kaivospäätöstä tässä tarvitaan, kun periaate on se, että kaivosyhtiö ottaa riskin kokonaan itse. Jos kaivospäätöstä ei tule, valtio ei myöskään osallistu infran kustannuksiin", Söderholm huomauttaa.
Siltakansien valu tehtävä kesällä
Kuukausien viivytys lupien ja tiestöavustusten saamisessa saattaa merkitä vuoden lykkäystä kaivosten avaamisessa, sillä siltojen kansien valut voidaan tehdä vain kesällä. Jotta valutyöt voitaisiin tehdä tulevana kesänä, tulisi tien rakentaminen aloittaa sydäntalvella.
"Meidän täytyy edetä tietyn aikataulun mukaan. Esimerkiksi myllyt pitää tilata hyvissä ajoin, sillä kaivosmyllyjen toimitusaika on kolme vuotta. Meidän oli pakko tilata ne, mutta me ei saada myllyjä paikalleen, jos meillä ei ole teitä ja siltoja", Söderholm kuvailee.
Kaivosyhtiö voisi periaatteessa rakentaa tien ja sillat omin päinkin, mutta Söderholm pelkää seurauksia. "Onko mahdollista rakentaa teitä ja siltoja tässä maassa ilman, että valtio olisi mukana", Krister Söderholm kysyy.
Kevitsan kaivoksen infrastruktuurin kustannuksiksi on arvioitu kymmenen miljoonaa euroa. Tie ja sillat haukkaisivat siitä 4--4,5 miljoonaa euroa.
"Ministeriöissä ei asiantuntemusta"
Krister Söderholm ei säästele sanojaan kuvaillessaan ministeriöiden virkamiesten asiantuntemusta. Tieto ei kulje ja työnjako on epäselvä. Tulilinjalla ovat varsinkin valtiovarainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö.
"Ministeriöissä on huutava pula kaivosalan asiantuntijoista. Ehkä ministeriö ei ole houkuttelevin työpaikka varsinkaan uraanikohun jälkeen", Söderholm aprikoi.