Sodankylä uskoo Kevitsan nikkelinkaivoksen paikkaavan ilkeimmät ruhjeet, joita konkurssiin kaatunut Pahtavaaran kultakaivos jätti kuntaan. Ruotsalaisyhtiön kultaseikkailu nosti vuoden taitteessa kunnan työttömyysasteen kerralla noin kymmenestä yli 13:een. Aluetalouden lasketaan menettävän vero- ja muita tuloja kaikkiaan kolmisen miljoonaa euroa vuodessa.
Keskiviikkona kunnan päättäjien ilmeet olivat kirkastumassa. Vuosia toivottu Kevitsa näyttää väkisinkin toteutuvan.
"Nyt nikkelikaivos todella konkretisoituu", huokasi valtuuston puheenjohtaja Jari Haavisto kunnantalossa, jossa allekirjoitettiin sopimukset Kevitsaan johtavan tien ja siltojen rakentamisesta.
Kaivoksen rakennustöiden arvioidaan työllistävän jopa 400 ihmistä. Kevitsa on määrä saada tuotantoon vuonna 2010, jolloin työpaikkoja on tarjolla reilut 200.
Nikkelikaivos paikannee varsin hyvin miltei sata työtöntä jättäneen ScanMiningin kultakaivoksen konkurssin jäljet.
Hanketta vetävän Kevitsa Miningin väki myöntääkin kaivoksen perustamisen osuvan työvoiman saannin kannalta hyvään saumaan.
Kevitsa Miningin toimitusjohtajan Krister Söderholmin mukaan työntekijätarve saataneen varsin hyvin katetuksi. Muilla hieman jäljessä tulevilla Lapin kaivoshankkeilla saattaa olla paljon suurempia ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saamisessa.
Kemijärven varjossa
Sodankylään jouduttaneen kuitenkin houkuttelemaan joko uutta väkeä tai vanhaa takaisin. Osa Pahtavaaran kullankaivajista on siirtynyt töihin Kittilän kulta- tai Sotkamon Talvivaaran nikkelimaille.
"Suuri osa heistä saataneen kuitenkin takaisin, sillä useimpien perheet ja talot ovat edelleen täällä", arvioi kunnan elinkeinojohtaja Jyrki Manninen.
Houkutuksia on suunnattu myös Kemijärvelle, jonka sellutehtaan työväelle olisi pian kysyntää Sodankylässä.
"Kaivoksella tarvitaan prosessityöntekijöitä eli hyvin samanlaisia osaajia kuin sellutehtaallakin", Manninen luonnehti.
Valtion reaktioihin Sodankylä on pettynyt. Pahtavaara ajoi kunnan vastaavaan ahdinkoon kuin Stora Enson sellutehtaan kaatuminen Kemijärven. Kemijärven kaltaisista valtion tukitoimista ei Sodankylän osalta ole kuitenkin juuri puhuttu.
Suomalaiset haussa
Kaivoshankkeen arvioidaan maksavan kaikkiaan 140-180 miljoonaa euroa. Kanadalaisen Mineralsin tytäryhtiö Kevitsa Mining Oy on saanut rahoista kasaan noin 50 miljoonaa euroa. Suomalaiset sijoittajat ovat panostaneet noin puolet tuosta summasta.
Yhtiö pyritään rakentamaan mahdollisimman pitkälle suomalaisen rahan varaan.
"Tavoitteena on saada paljon kärsivällistä rahaa Suomesta ja Pohjoismaista", Söderholm korosti.
Kevitsan maaperään kaavittavan avolouhoksen lasketaan tuottavan noin 10 000 tonnia nikkeliä ja 14 000 tonnia kuparia vuodessa. Sekaan mahtuu myös jonkin verran platinaryhmän metalleja.
Lopullinen kaivospäätös tehtäneen ensi kesänä sen jälkeen kun kaivospiiri- ja ympäristölupapäätökset on saatu.