Kelirikosta aiheutuvien painorajoitusten arvioidaan haittaavan raskasta liikennettä kevään mittaan noin 5 500 tiekilometrillä. Rajoitukset kuitenkin ratkaisee kevätsää.
- Jos tulee hyvin sateinen kevät, niin veikkaisin, että silloin tulee kyllä aika paha runkokelirikko, arvelee tieinsinööri Ulf Lindström Tiehallinnosta.
- Mutta jos kevät on aurinkoinen ja tuulinen ja yöllä on vähän pakkasta, niin silloin kelirikko voi tulla helpommaksi kuin mitä on ennustettu.
Viime viikkojen kuivat pakkaskelit eivät Lindströmin mukaan välttämättä vaikuta kelirikon vakavuuteen. Tien sulaminen tosin saattaa kestää kauemmin, kun se jäätyy nyt syvemmälle.
Oulun yliopiston tutkimusryhmä on ennustanut alkavasta kelirikkokaudesta edellisvuosia vaikeampaa. Ennuste perustuu syksyn ja alkutalven tietoihin, mikä tekee siitä hieman epävarman. Esimerkiksi viime vuonna ennustettiin kelirikkouhan alaisiksi teiksi 2 500 kilometriä, mutta painorajoitukset jouduttiin lopulta toteuttamaan vain 860 kilometrillä.
Sorateiden ongelma
Valtaosa painorajoituksen uhkaamista teistä on soratietä. Päällystetyille teille rajoituksia tulee noin 700-800 kilometrin matkalle.
Sen sijaan päällystetyistä teistä kelirikkoalttiimmat sijaitsevat Pohjois-Karjalassa ja Perämeren rannikolla.
Osin routimisongelmaa selittää se, ettei kaikkia teitä ole rakennettu normien mukaan.
- Sorateitä parannettiin 1960-luvulla päällystetyiksi teiksi laittamalla sinne hyvin kevyt kantava kerros ja sitten vaan mustaa pintaa päälle, Virtala jatkaa.
Sulamisen merkki
Kelirikko alkaa Etelä-Suomessa maalis-huhtikuun vaihteessa, kun tien runko sulaa. Ilmiö on yleensä etelässä lievä ja saattaa mennä ohi vappuun mennessä. Sen sijaan Lapissa tiet voivat routia toukokuusta juhannukseen saakka.
Routimista pahentaa sateiden ohella korkea pohjavesi tai ojituksen huono toimivuus. Samoin raskailla ajoneuvolla ajo pehmentää tietä entisestään.
Kelirikkoa voidaan painorajoitusten ohella ehkäistä parantamalla tien runkoa. Käytännössä tie rakennetaan uudelleen vähemmän routivasta maa-aineesta.
Routimattomia aineita ovat esimerkiksi karkea hiekka tai murske. Sen sijaan kelivauriot ovat yleisiä ainakin saviteissä.
Tiehallinto käyttää kelirikon ehkäisyyn ja korjaamiseen vuosittain 17 miljoonaa euroa, jolla korjaantuu noin 200 kilometriä.
Asia on kuitenkin hankala. Kun tien korjaa yhdestä paikasta, saattavat raskas liikenne ja sää pehmentää sitä niin, että kelirikko on seuraavana vuonna toisessa kohdassa.
- Teitä pitäisi parantaa pikkuisen enemmän, jotta ilmiötä saataisiin enemmän kuriin, Virtala summaa.