Ke­vät­päi­vän­ta­saus­ta vie­te­tään lauan­tai­na

Lauantaina vietetään pitkän odotuksen jälkeen jälleen kevätpäiväntasausta. Kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Tuolloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen päivä ja etelänavalla vastaavasti yö.

Lauantaina vietetään pitkän odotuksen jälkeen jälleen kevätpäiväntasausta. Kevätpäiväntasaus on hetki, jolloin aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Tuolloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkiä. Pohjoisnavalla alkaa puolen vuoden pituinen päivä ja etelänavalla vastaavasti yö.

Helsingissä aurinko nousee lauantaiaamuna kello 6.21 ja laskee kello 18.35. Utsjoella sama tapahtuu kello 6.10 ja kello 18.31.

- Allakan mukaan päivä on itse asiassa päässyt voitolle jo pari päivää sitten. Ylimääräistä valoa on saatu siksi, että auringon nousut ja laskut lasketaan auringon yläreunan eikä keskipisteen mukaan. Toinen syy on se, että valo taipuu ilmakehässä, jolloin näemme horisontin taakse. Päivä on ollut jo pari päivää sitten tasassa yön kanssa ja nyt olemme menossa kovaa vauhtia voitolle, kertoo dosentti Heikki Oja Helsingin yliopistosta.

Katolinen kirkko asetti kevätpäiväntasauksen 1500-luvun lopulla. Suomalaiseen kalenteriin päivä ilmestyi 1600-luvulla.

Ilmoita asiavirheestä