Kevään kylvöjen osalta pohjoisessa eletään kiivainta sesonkia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa kylvöt kaartuvat jo loppusuoralle, mutta esimerkiksi Koillismaalla ollaan vasta alkutekijöissä.
"Taivalkoski-Kuusamo-akselilla kylvöt alkavat kuun vaihteessa. Joka tapauksessa aikataulu on pitänyt kaikkialla. Ei olla etuajassa, jos ei jäljessäkään", Oulun maaseutukeskuksen suunnittelu- ja piiriagrologi Alpo Törmänen kiteyttää.
Kylvöjen liikkeellelähtö oli verkkainen. Alkukevään sateet ja kylmyys viivästyttivät, mutta eivät ratkaisevasti. Lopulta sateista oli vain hyötyä.
"Vedet sulattivat peltojen roudan nopeasti", Törmänen huomauttaa.
Viljoista kevätvehnä ja kaura on pääosin jo kylvetty. Nyt peltolaukeuksille istutetaan ohraa ja perunaa.
"Esimerkiksi Reisjärvellä töitä lopetellaan. Kauran kylväminen on myöhäistä. Sama koskee rypsiä, joka vaatii pitkän kasvukauden", MTK Keski-Pohjanmaan järjestöagrologi Jouni Ingalsuo painottaa.
Oulun maaseutukeskuksen kaukaisimpia toimialueita ovat Kuivaniemen, Kuusamon, Pyhäjoen ja Pyhäjärven kunnat. Alpo Törmäsen mukaan alueen kylvöistä yli puolet on valmiina. Ruis, jota viljellään Oulun alueella vähän, on istutettu viime vuoden syyskesällä. Ohra ja peruna odottavat vielä pääsyä mullan alle.
"Kaikki on kiinni ilmoista. Kylmään maahan perunoita ei kannata istuttaa. Varhaisperunat ovat toki jo maassa", Törmänen valistaa.
Kevätvehnän viljely on yleistynyt Oulun alueella viime vuosina. "Sen viljely keskittyy Liminkaan, Tyrnävälle ja Kempeleeseen, missä sijaitsevat parhaimmat viljelymaat", Alpo Törmänen sanoo.
Marjatilanne
lupaava
Marjojen suhteen tilanne on lupaava, vaikka kylmä alkukevät on viivästyttänyt kukinnan alkamista. Viime vuonna kukinta alkoi tavallista aiemmin ja marjakasvit altistuivat yöpakkasille.
"Ehkä viikon verran ollaan aikataulusta myöhässä. Herukkapensaissa ei ole vielä kukkia, ja mansikkaviljelmilläkin näkyy vasta kasvulehtiä. Oikeastaan on parempi, että aikataulu laahaa perässä juuri tässä vaiheessa", Keski-Pohjanmaan maaseutukeskuksen kasviviljelyvastaava Sirkku Koskela tiivistää. Myöskään viljalajien satonäkymiä ei kannata murehtia. Ei ainakaan, jos Jouni Ingalsuota on uskominen.
"Jos kevät ei ala kovin lämpimänä ja kuivana, on tilanne hyvä. Nyt kävi juuri näin. Toivomme lämmintä ja sateita tasapuolisesti heinä-elokuun vaihteeseen. Mutta sen jälkeen sadehanat saavat kääntyä kiinni", Jouni Ingalsuo hymähtää.