"Kevät tuli nopeasti", tiivistää MTK-Keski-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki. Sen huomasi myös Nivalan Padingissa asuva Jorma Sammalkangas. Kylvökoneesta oli pyyhittävä pölyt, rasvattava paikat ja sännättävä Esko Hannulan pellolle siirtämään maan multiin vehnänsiemeniä.
"Kylvöaika saapui äkkiä. Yllätti oikein", maatalousyrittäjä huokaili, kun aurinko porotti kirkkaalta taivaalta. Tuulinen ja lämmin sää hoputtivat kivasti kevään kulkua.
Routa on Nivala-Ylivieska-akselilta vähissä tai kokonaan poissa. Nopeimmat viljelijät istuttivat ensimmäiset kaurat kasvamaan heti vapun jälkeisenä tiistaina.¨
Paksu lumipeite
suojasi roudalta
Sammalkangas tietää, miksi routa kiusasi tänä keväänä normaalia vähemmän.
"Paksu lumipeite suojasi maata routimiselta. Vettä ei seisonut pelloilla, kun salaojat vetivät heti hyvin."
Jouni Jyrinki näkee, että kevät on kirinyt harppauksittain eteenpäin muutamassa päivässä.
"Näytti, että tulee kylmä kevät, mutta sitten jäät lähtivät nätisti. Olemme normaalissa aikataulussa", Jyrinki laskee. Hän toivoisi, varsinkin rannikon maatilojen vuoksi, sadetta.
Myös MTK-Pohjois-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi allekirjoittaa roudan vähäisyyden. Siksi Kalajokilaakson yläpuolellakin sormet syyhyävät peltotöihin.
"Tasausäestystä, lannanajoa ja muokkaustoimenpiteitä", Lehtiniemi kuvaa työtilannetta alueellaan.
Alue on kuitenkin iso: Koillismaalta löytyy vielä lunta, joten kevätkiireitä joudutaan siellä vielä odottamaan.
Lehtiniemi arvelee, että Tyrnävän seudulla on joissakin kuivimmissa paikoissa jo kylvetty maahan siementä.
"Tämä on hiukan poikkeuksellista. Täytyy varautua siihen, että kevät ottaa vielä tämän jossain vaiheessa takaisin ja tulee kylmempää. Vehnä on pitkän kasvukauden kasvi, joten se pitää kyllä saada varhain kylvettyä", Lehtiniemi muistuttaa.
Varhaisperunaakin on pistetty jo vakoon - esimerkiksi Lehtiniemen toimialueella harson alle. Etelämpänä Jyringin mailla perunamiehet ovat myös olleet liikkeellä.
Näennäisviljely on muiden hommia
Jorma Sammalkangas kuutioi torstai-iltapäivänä, että iltapuhteen kylvömäärät Hannulan pelloille olisivat ainakin kymmenen hehtaaria. Kunhan vehnä on aikanaan korjuukypsää, se päätyy Ylivieskan Raudaskylällä sijaitsevan Sikabaarin sikojen ravinnoksi.
"Nykyaika ja tukipolitiikka houkuttelevat näennäisviljelyyn, mutta meillä on oikeasti tarkoitus ottaa satoa", Sammalkangas vakuuttaa.
Hänellä itsellään hieman alle 60 hehtaaria peltomaata. Lauantaiksi hän suunnittelee kauran kylvöä.
Maatalous on muuttunut ja koneet sekä pinta-alat kasvaneet.
"Hommia ulkoistetaan, sillä kaikkien ei kannata hankkia isoja koneita. Pienillä koneilla työmäärä on iso", Sammalkangas näkee.
Sammalkankaan kylvökone oli nyt toisena vuotena peltotöissä. Miehelle itselleen vuosi on ensimmäinen täysipäiväisenä maatalousyrittäjänä. Sivutoiminen viljelijä ja päätoiminen liikenneohjaaja löi hansikkaat naulaan 25 vuoden VR-työrupeaman jälkeen.
"Yötyö kävi terveyden päälle. En vaihtaisi enää takaisin. Aika aikaa kutakin", 48-vuotias Sammalkangas hymyilee.
Sammalkangas ja hänen vaimonsa Ulla-Maija Välikangas tekevät töitä koneurakoinneista, kylvöistä ja puinneista lomituspalveluihin asti.