Puhelin pirisee. Karvainen tassu osuu luuriin ja Miska naukaisee raukeasti. "Halloo", kuuluu kehräävä ääni. Puhelimessa on tasavallan presidentin lemmikeistä toinen, Miska.
"No, juu, koska Rontti vielä nukkuu."
Miskakin venyttelee, sillä tassuissa painaa vielä eilinen lavakeikarointi, eikä tahti ole tästä ainakaan hiljenemässä.
"Tämä keväthän on meille kissoille aika levotonta aikaa. Kartsalle tekee koko ajan mieli", Miska mouruaa ja kertoo miten maaliskuun piti olla lomakuukausi, mutta keikkoja oli silti yli 30.
Pressan katit ovat loikkineet Suomea ristiin rastiin viimeiset yhdeksän vuotta ja syksyllä edessä on tuhannes keikka.
"Päätimme vuonna 2000, kun kaikki alkoivat meistä puhua, hyödyntää suosiota. Oleskelu Tarjan huushollissa alkoi vähän kyllästyttää, joten perustimme keskenämme duon tai bändin, koska osaamme soittaa kaikkia soittimia."
"Tosin Rontti on niin kiintynyt bassoon, että hän meinaa välillä vetää koko huomion itseensä", Miska juoruaa.
Kateilla on juuri takanaan kylpyläkeikka, jossa Rontti on laittanut Miskan töihin ja vetäytynyt itse viettämään kissanpäiviä hotellisviittiin.
"Usko tai älä, Rontti rakastaa kylpylöitä. Epäkattimaisesti hän lilluu tuolla lämpimässä vedessä aina kun silmä välttää. Liukumäki on ehdoton, jos sitä ei ole, emme tule keikalle", Miska luettelee.
Pressan kateista Rontti on se nuorempi, vielä todella nuori ja viriili kolli. Miska on jo vanhempi valtiomies, paljon elämää nähnyt kujakissa, mutta Rontin vilkkaus pitää Miskankin vireänä.
"Rontti on kollien kolli ja tosi voimakas. Jaksaa nostaa vaikka auton olkapäilleen," Miska retostelee.
Vaikka Rontti on duon lihaskimppu, ei hän kuitenkaan Miskalle terävyydessä häviä. Tai Miska ei sitä ainakaan huomaa.
Kun katit päättivät kääntyä viihdealalle, pressan linnasta löytyivät kaikki soittimet, joita Tarja antoi kattien vapaasti koetella.
"Itse me olemme kaiken opetelleet. Katsoimme, ettei maksa vaivaa mitään kirjekursseja käydä," laiskanpulskea Miska kertoo.
Kun keikkaseitti oli kasassa ja biisit kirjoitettu, Rontti ja Miska päättivät lähteä maailmalle.
"Ei emäntämme ole lainkaan pahoillaan tästä meidän harrastuksesta. Oikeastaan hän on tyytyväinen, koska näin pysymme pois jaloista pyörimästä", Miska sanoo.
"Ja koska emme pääse hänen mukaansa vierailuille, niin tällä tavalla meilläkin on tekemistä. Ei tarvitse kynsiä Tarjan hienoja huonekaluja hajalle."
"Kun syksyllä meille tulee täyteen se tuhannes keikka, niin se taitaa olla paljon enemmän kuin mitä emäntämme on tehnyt yhteensä", katti puhaltelee kynsiinsä.
"Yksi asia tässä nyt vain mättää. Emäntämme ei ole antanut meille autonkuljettajaa ja limusiinia käyttöön. Välillä pistää nimittäin väsyttämään, jos Rovaniemen jälkeen keikka on seuraavana päivänä vaikka Turussa", kissa haukottelee.
Mutta Pressan katit tekevät vähintään yhtä tärkeää työtä kuin pressa itse. Kiitollinen yleisö heittäytyy aina täysillä mukaan ja esiintymisestä jää ikimuistoinen meno mieleen.
"Kaikki halukkaat saavat tulla halailemaan ja rapsuttelemaan. Joskus yleisön joukkoon on eksynyt jokin isäkin, liekö he ovat enemmän niitä formula- tai koirafaneja. Mutta pikkuväki odottaa meitä aina innokkaasti paikalle, eikä halua meitä sitten päästää pois. Kyyneliäkin on eronhetkinä nähty."
"Tulemme takuulla tekemään toiset tuhat keikkaa! Odottavien lasten takia jaksamme matkustaa vaikka maailman ääriin", sanovat nämä pehmeät pressan kissat.