Oulu Maaliskuusta toukokuuhun saakka voi halutessaan juhlia lähes joka päivä. Kevät on parikymmentä vuotta sitten Suomeen rantautuneen teemapäiväperinteen kulta-aikaa.
"Toinen sesonki on syksyllä. Teemapäiviä ei haluta viettää hiljaisempaan loma-aikaan", kertoo Teemakalenteria verkkopäiväkirjassaan ylläpitävä Sami Feiring.
Suomessa vietetään vuosittain tavalla tai toisella vajaata kahtasataa teemapäivää ja noin 70:ää teemaviikkoa. Vakiintuneimpia ovat YK:n päivä sekä Kansainvälinen naisten päivä, jotka löytyvät myös tavallisesta kalenterista.
"Normaalissa kalenterissa on vain pieni osa teemapäivistä, esimerkiksi Lapsen oikeuksien päivä", Feiring selvittää.
Teemapäivien takana on usein jokin järjestö. Aihepiireistä yleisimpiä ovat terveys, ravinto, ihmisoikeudet, ympäristö ja kulttuuri. Teemapäivän perustamiseen ei tarvita erityistä lupaa, joten sellaisen voi panna alulle kuka tahansa. "Aloittajan aktiivisuudesta riippuu, miten hyvin päivä menestyy ja elää."
Autoton päivä on esimerkki hyvin julkisuutta saaneesta ja elinvoimaisesta teemapäivästä. "Päivä on kansainvälinen, sen taustalla on useampia järjestöjä ja ympäristöasiat ovat nyt paljon esillä. Lisäksi päivää voi viettää hyvin konkreettisesti", Feiring listaa menestyksen syitä.
Uusia päiviä perustetaan edesmenneiden tilalle. Viime vuonna vietettiin ensimmäistä kertaa Suomen aforismipäivää sekä kansallista kalastuspäivää.
Moni teemapäivä on omaksuttu Suomeen ulkomailta. Poikkeuksiakin löytyy. "Suomessa perustettu Tapaturmapäivä on levinnyt meiltä Ruotsiin ja Viroon", Feiring kertoo. Muita kansallisia teemapäiviä ovat esimerkiksi Vanhusten päivä ja Puun päivä.
Päivämäärät valitaan usein jonkin historiallisen tapahtuman mukaan. "Esimerkiksi sairaanhoitajien päivää vietetään Florence Nightingalen syntymäpäivänä."
Juhlapäivä voidaan valita myös nimipäivän mukaan. "Puun päivä on Vesan eli nuoren puun päivänä, ja psoriasis-päivää vietetään Valon päivänä."
Lisätietoja teemapäivistä- ja viikoista osoitteesta
www.feiring.blogspot.com.