Kevät alkoi kuu­kau­den etu­ajas­sa

Runsassateinen talvi ja ilmastonmuutos ovat nostaneet Pohjois-Pohjanmaan keskilämpötilaa puolitoista astetta kuluvana talvena, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan. Myös terminen talvi päättyi jo maaliskuun seitsemäs päivä. Kevät on siis alkanut.

Reeta Kallunki (edessä) ja Heidi Junttila väkersivät pienen lumiukon siitä lumesta, mitä maanantaina vielä maasta löytyi.
Reeta Kallunki (edessä) ja Heidi Junttila väkersivät pienen lumiukon siitä lumesta, mitä maanantaina vielä maasta löytyi.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Runsassateinen talvi ja ilmastonmuutos ovat nostaneet Pohjois-Pohjanmaan keskilämpötilaa puolitoista astetta kuluvana talvena, Ilmatieteen laitokselta kerrotaan.

Myös terminen talvi päättyi jo maaliskuun seitsemäs päivä.

Kevät on siis alkanut.

Keskimääräisesti kevät alkaa Ilmatieteen laitoksen mukaan, siis termisesti, Oulussa huhtikuun 12. päivä.

Meteorologi Hilppa Myllys kertoo, että talvi on ollut kyllä leuto, mutta siinä ei ole mitään poikkeuksellista."Kymmenen viidentoista vuoden välein on tapana olla tavallista lauhempia talvia", hän sanoo.

Myllys kuitenkin vinkkaa, että muutamat viime talvet antavat esimakua tulevien talvien suunnasta. "Ilmastonmuutos tuntuu talvissa. Tällaiseen suuntaan ne tulevaisuudessa sitten muuttuvat", hän sanoo.



Pakkaspäivät vähentyneet


Myllys kertoo, että myös pakkassummapäivät eli päivät, jolloin keskilämpötila jää alle nollan, ovat selvästi vähentyneet vuosien kuluessa. "Kevään kesto lyhenee ja kevät tulee myös aikaisemmin", hän sanoo.

Kesät eivät kuitenkaan ole Myllyksen mukaan todistettavasti lämmenneet merkittävästi.

Vaikka kevät onkin jo alkanut, takatalvi saattaa vielä yllättää - mutta vasta huhtikuussa. "Loppuviikoksi on luvattu nimittäin aika lämmintä", Myllys toteaa.

Lämmin ja vähäluminen talvi tuntuu myös luonnossa ja luonnoneläimissä. Esimerkiksi hirvivahingot saattavat tänä vuonna jäädä tavallista vähäisimmiksi, sanoo Oulun riistahoitoyhdistyksen riistapäällikkö Keijo Kapiainen. "Lunta on vähemmän, joten hirvet eivät kokoonnu niin tiiviisti talvilaitumelle. Siitä voisi ennustaa, ettei tänä vuonna syntyisi niin suuria taimikkovahinkoja."

Kapiainen luettelee, että metsäkauris, rusakko ja peltopyyt hyötyvät leudosta talvesta. "Paksu lumipeite ei ole estämässä ruuansaantia."



Kasvitkin
stressaantuivat


Runsaat sateet eivät välttämättä pelasta monivuotisia metsän kasveja, kuten mustikoita ja puolukoita, huolehtii Oulun yliopiston biologian laitoksen dosentti Kari Taulavuori.

"Kuluvan vuoden aikana on ollut kasveille kolme ankaraa stressitekijää", hän sanoo, ja jatkaa vielä, ettei voi kylläkään tietää, mikä niistä on ollut tuhoisin.

Kuuma kesä, aikainen ja leuto talvi sekä kovat ja kuivat pakkaset saattavat tuhota tulevan kesän ja syksyn marjasadon.

"Mutta sitähän ei vielä tiedä. Lauha alkutalvi alkoi purkaa joillakin kasveilla jo alkanutta lepotilaa, ja sitten tulivat pakkaset", Taulavuori toteaa.

Kelejä saa osoittaa sormella myös mantereen ja Hailuodon välisen jäätien aikaisesta sulkemisesta. Oulun tiepiirin tiemestari Seppo Nauska toteaa, että tämänvuotinen jäätie taisi olla yksi jäätien historian lyhytkestoisimmista. "Vähän yli kolme viikkoa se kesti. Toissa keväänä taisi olla kolme viikkoa", Nauska muistelee.

Jäätie suljettiin liikenteeltä viime viikolla.

Ilmoita asiavirheestä