Kuntaeläkkeistä vastaavan Kevan toimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä Kevan yhtiöittäminen on yksi, muttei ainoa vaihtoehto työeläkejärjestelmien pidemmän aikavälin kehittämiseksi. Hänen mukaansa laitosmuotoisen Kevan sijoitustuotot ovat olleet työeläkealan parhaat ja toiminta läpinäkyvää, joten Kevan aseman muuttamiseen pitää olla painavat syyt.
- Joka tapauksessa kuntien eläkkeiden maksamiseksi kerätyt noin 46,5 miljardia euroa käytetään tulevien kuntaeläkkeiden maksamiseen, eivätkä työeläkeyhtiöt kilpaile niistä, Kietäväinen sanoo tiedotteessa.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään, että noin 50 miljardin euron eläkerahastoa sijoittava Keva saattaa menettää monopolinsa kuntien eläkevakuuttajana. Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää lehden mukaan yli 500 000 kuntatyöntekijän eläkkeiden avaamisen kilpailulle. Näistä eläkesijoituksista pääsisivät muutoksen myötä kilpailemaan kaikki suomalaiset työeläkeyhtiöt.
Lehden mukaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön työryhmän tavoitteena on arvioida, onko työeläkejärjestelmässä mahdollista luopua kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien erillisyydestä. Uudistukset eivät vaikuttaisi työeläkkeiden kokoon tai muihin etuuksiin.
Siirtymämaksu turvaisi rahoituksen
Keva vahvisti tänään, että ministeriöt valmistelevat työryhmää, jonka tehtävä on pohtia sote-uudistuksen tuomia markkinamuutoksia työeläkejärjestelmään ja Kevan asemaa työeläkevakuuttajana. Kietäväisen mukaan Kevan muodollinen asema ei ratkaise eläkkeiden rahoituksen turvaamista sote-uudistuksessa.
- Jos suuri osa nyt julkisella sektorilla työtään tekevistä siirtyy soten myötä maakuntakonsernien palveluyrityksiin, voi julkisten eläkkeiden maksajien joukko vähentyä merkittävästi.
Keva on ehdottanut, että sille annettaisiin siirtymämaksu, jolla tasattaisiin yksityisen eläkejärjestelmän sote-uudistuksesta saamaa hyötyä. Kietäväisen mukaan tämä turvaisi julkisten eläkkeiden rahoituksen ja poistaisi verojen korotuspaineita.
Suomen eläkejärjestelmä ei erotu kalleudellaan
Suomen eläkejärjestelmän kustannukset ovat keskimääräiset suhteessa vertailumaihin. Eläketurvakeskuksen selvityksen mukaan työnantajien eläkemaksut ovat Suomessa verrattain suuret, kun taas työntekijöiden maksut ovat keskitasoa pienemmät.
Vertailun mukaan korkeinta eläkemaksua maksetaan Tanskassa ja matalinta Ruotsissa, kun maksu suhteutetaan bruttokansantuotteeseen.
Eläketurvakeskus on verrannut selvityksessä eläkemaksuja eli maksurasitusta yhdeksässä Euroopan maassa vuonna 2014. Huomioon on otettu lakisääteisten eläkemaksujen lisäksi muualla Euroopassa yleiset työmarkkinaeläkkeet sekä valtion osuus rahoituksesta.
Työnantajat maksavat kaikissa selvityksen maissa isomman osuuden eläkkeistä kuin työntekijät. Erityisen suuret työnantajamaksut ovat Ruotsissa ja Suomessa. Pienimmät työnantajamaksut ovat Tanskassa, jossa kaksi kolmasosaa eläkkeistä rahoitetaan verovaroin.
Vertailussa olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Hollanti, Ranska, Saksa, Itävalta ja Sveitsi.
