Oulu Tutkijat uskovat, että keväisestä elohopeasateesta ei vielä ole vaaraa Suomelle. Ilmiö paljastui viime vuoden lokakuussa, kun kansainväliset ympäristöntutkijat julkaisivat niin sanotun Amap-raporttinsa Rovaniemellä.
Kaamoksen jälkeen auringon ultraviolettisäteilyn oli havaittu hapettavan ilman elohopeahöyryä. Bromin katalysoiman reaktion jälkeen elohopean huomattiin satavan maahan lumen mukana.
Siitä lähtien laskeumista on etsitty viitteitä myös Suomesta. Nyt tutkijat uskovat, ettei ilmiötä esiinny. "Vielä ei ole löydetty todisteita laskeumista", vahvistaa tutkimuspäällikkö Matti Verta Suomen ympäristökeskuksesta.
Myöskään ilmiön vaatimaa bromia ei ilmeisesti ole Suomen ilmatilassa riittävästi.
Elohopea päätyy
arktisille alueille
Lisääntynyt elohopea on arktisten alueiden pahin ympäristömyrkky. Koska ihminen saa 60-90 prosenttia elohopeasta kalasta, eniten sille altistuvat paljon kalaa ja hyljettä syövät eskimot.
Elohopeasade voisi olla yksi selitys sille, miksi maailmanlaajuinen elohopeakierto päättyy juuri arktisille alueille.
Ympäristöntutkijoiden viime vuonna havaitsema ilmiö on kuitenkin vielä melko tuntematon. Vuoden 2004 aikana Alaskaan ja ehkä Huippuvuorille lähtee tutkijaryhmiä selvittämään ilmiön syntyä.
Suomessa elohopea ei ole ainakaan hälyttävästi lisääntynyt. Ympäristökeskus kokoaa syksyllä uuden, kymmenen vuoden välein tehtävän laajan raportin elohopeapitoisuuksista.
Vuosina 2000-2003 kerätyn aineiston ennakkotiedot osoittavan Matti Verran mukaan, että huippupitoisuudet ovat vähentyneet.
Esimerkiksi hauessa huippupitoisuudeksi lasketaan milligramma elohopeaa kilossa.
Keskipitoisuudet
pysyivät samana
Kymmenen vuotta sitten 3 000 järvessä oli epäterveellisen paljon elohopeaa. Näytteet otettiin hauista. Uudesta materiaalista oli vuosi sitten käsitelty 60 järven tulokset, ja kahdesta oli löydetty liikaa elohopeaa.
Ennakkotietojen mukaan elohopean keskipitoisuudet eivät poikkeaisi kymmenen vuoden takaisista. Esimerkiksi metsäjärvien pitoisuuksissa ei liene muutoksia.
Tutkijat eivät usko, että esimerkiksi kesän kuumuudet olisivat lisänneet elohopean haittavaikutuksia. Sen sijaan Matti Verran mukaan ilmaston lämpenemisen pitkällä aikavälillä on arvioitu vaikuttavan asiaan.
Kymmenen vuoden välein tehtävän laajan raportin lisäksi ympäristökeskus seuraa jatkuvasti 17 sisämaajärven elohopeapitoisuuksia.
Nyt ollaan aloittamassa myös yhteiseurooppalaista tutkimusta, jossa seurataan ilmaston vaikutuksia vesistöihin. Elohopea on siinä yhtenä osatekijänä.