Hengityssuojaimia myyvät
apteekit ja rautakaupat.
Taivaalla helottaa, puissa livertää eikä renkaissakaan enää suhise vaan ratisee. Kuinka hieno hetki polkaista pyörä liikkeelle, antaa tuulen tuivertaa hiuksissa - ja vetäistä sieraimiinsa asfalttia, hiekkaa, nokea, maaperän mikrobeja sekä autonrenkaista irtoavaa materiaalia.
Katupölykausi on sakeanharmaa vyöhyke kevään kynnyksellä. Se panee kaupunkilaisen köhimään, irvistelemään, siristelemään ja huutamaan voimasanoja tuuleen, vaikka miten muutoin olisi kevättä rinnassa. Se aiheuttaa huomattavaa kiusaa kenelle tahansa ulkoilmaan uskaltautuvalle, allergikoista ja astmaatikoista puhumattakaan.
Kaiken maailman suosituksissa katupölystä pahoin kärsiviä neuvotaan käyttämään uloshengitysventtiilillä varustettua hengityssuojainta. Viimeistään rautakaupan hyllyjen välissä iskee kuitenkin epäusko. Mikä mahtaa olla maskin käyttömukavuus? Ja - mikä tärkeintä - kehtaako moinen kuonokoppa naamassa ylipäätään liikkua ihmisten ilmoilla?
No, kokeillaan:
Testikäyttö 1
Reitti: Karjasillalta Kastelliin pyöräillen.
Olosuhteet: Iltapäivä, varsin pölisevä ilma.
Käyttäjän kokemukset: "Suodatti pölyn tehokkaasti. Sain happea hyvin, mutta oman hengityksen haju tuntui vastenmieliseltä. Oli jotenkin ellottavaa olla niin läheisessä suhteessa itsensä kanssa. Suojaimen käyttäminen ei tuntunut typerältä, mutta vaati kyllä pientä siviilirohkeutta."
Testikäyttö 2
Reitti: Heinäpäästä Oulunsuuhun pyöräillen.
Olosuhteet: Keskipäivä, testauspäivään mennessä kevään tuulisin ja pölyisin päivä.
Käyttäjän kokemukset: "Viimeinen vilkaisu peiliin meinasi olla liikaa, ja maski pitikin riipaista nolona pois kasvoilta naapurin tullessa vastaan rappukäytävässä, mutta loppu sujui sitten aivan mainiosti. Oli tuulista ja pölyistä, ja suojain oli ehdottomasti paikallaan. Uskonkin, että vastaantulijoiden hölmistyneet tuijotukset kertoivat vain kateudesta.
Ainoa miinus maskille tulee siitä, että hyperventilaatiokohtaus meinasi iskeä, kun yritti puuskuttaa ja haukkoa happea maskin läpi. En suosittelisi suojainta astmaatikoille, mutta allergikot hyötyvät ihan varmasti. Vielä paremmin toimisi muuten suojain, joka peittäisi myös silmät tuulessa lenteleviltä hiekanjyviltä."
Testikäyttö 3
Reitti: Joutsensillan yli kävelemällä, ensin yhteen suuntaan ilman hengityssuojainta ja sen jälkeen toiseen suuntaan suojain kasvoilla.
Olosuhteet: Iltapäivä, paljon liikennettä ja selvästi havaittavia puuskittaisia pölypilviä.
Käyttäjän kokemukset: "Joutsensillasta ruuhka-aikaan voi hyvällä syyllä käyttää ilmausta ´ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää´. Reilun puolen kilometrin mittaisessa tuulitunnelissa pöly viuhuu sinne tänne mutta löytää aina lopulta tiensä kevyen liikenteen väylää matkaavan kurkkuun ja nenäonteloon. Hiekka rahisee hampaissa ja kirvelee silmissä.
Suojainta käyttäessä jää edelleen kaipaamaan suojalaseja, mutta hengityksessä pöly ei tunnu enää lainkaan. Pian ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, ettei hengittäessä tunnu sen paremmin happikaan. Päässä alkaa pyöriä. Suojain on kuuma ja kostea, ja lisäksi valumaan pyrkivät kuminauhat saavat korvat höröttämään.
Vastaantulijoiden herkeämättömästä tuijotuksesta päätellen 99 oululaista sadasta ei ole ennen nähnyt kenenkään käyttävän hengityssuojainta. Ja se yksi katsoo toisaalle ihan silkkaa kohteliaisuuttaan."
Michael Jackson -lookissa liikkuminen vaatii siis jonkinasteista halua ryhtyä apinaksi häkissä. Ei tosin ole sanottua, etteikö kuonokopan katukäyttö voisi yleistyä. Esimerkiksi Japanissa hengityssuojain on tuttu näky flunssakauden aikana. Maskia käyttävät nuhanenät, jotka haluavat välttää muiden tartuttamisen.
Samaisessa saarivaltiossa on myös hoksattu suojainten tuunausmahdollisuus: Japanilaiselta muotisivustolta voi poimia vinkkejä suojaimen sovittamiseen erilaisiin asuihin ja kampauksiin. Shoppailuun suositellaan söpöä pinkinväristä maskia ja juhlamekon kaveriksi suojainta, jossa on koruja.
Milloinkahan glittermaskeja saa näiltä leveyksiltä?