Helsinki
Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummolalle kevät 2003 on kihelmöivää aikaa. Kummolan paikka kansanedustajana on puntarissa maaliskuun vaaleissa, ja runsasta kuukautta myöhemmin alkavat MM-kisatHelsingissä, Tampereella ja Turussa.
"Kisaisännäksi on nykyisin niin kova tungos, että Suomen seuraavaa vuoroa pitänee odottaa vuoteen 2012", Kummola arvioi.
Suomi on MM-isäntänä kuudetta kertaa. Ensimmäinen oli Tampereella1965. Sen jälkeen kisat pidettiin Suomessa 1974, -82, -91 ja -97.Kertaakaan ei ole juhlittu Suomen mitalia omalla maaperällä.
"Edellisten kisojen voitto oli päälle 40 miljoonan markan (7 Me).Ensi keväänä tavoitellaan viittä miljoonaa euroa. Sillä tuotolla täytyy sitten elää pitkään, ehkä jopa yhdeksän vuotta", Kummolamuistuttaa.
Vuoden 1997 kisojen taloudellinen menestys innoitti Kansainvälisenjääkiekkoliiton (IIHF) lohkaisemaan palan kakusta itselleen.
"Tuolloin tehtiin MM-kisojen yleisöennätys, 524 000 katsojaa. Niinpä IIHF päätti ottaa lipputuloista kymmenen prosenttia joka kisoissa",sanoo itsekin asiasta Suomen edustajana päättämässä ollut Kummola.
"Seuraavien kisojen katsojatavoite on 450 000. Pelejä on enemmän kuin 1997, mutta lähdemme odotuksissa realistiselta pohjalta."
Kanadakin jo
halukas isännäksi
Tshekin piti ensin järjestää 2003 kisat, mutta halliprobleemat uhkasivat. Suomi päätti Kummolan myötä suostua vaihtoon, koska täällä kaikki on kunnossa viiden vuoden takaa ja ainakin saman verran eteenpäin. Tshekki isännöi 2004, vaikka uusi halli Prahaan taitaa jäädä ajoissa valmistumatta. Vuoden 2005 isäntä on Itävalta ja 2006 Latvia.
"Kanadalla on kova halu järjestää MM-kisat 2007. Siellä pidettyjen nuorten kisojen menestys monta kertaa on innostanut kanadalaiset", Kummola sanoo.
Kanadan jälkeen tyrkyllä ovat ennen Suomen seuraavaa vuoroa ainakin Norja, Sveitsi, Ruotsi ja Venäjäkin, jos olot pysyvät siellä vakaina.
Vuosi vuodelta arvoaan nostavat kaksikymppisten MM-kisat pelataan vuodenvaihteessa 2003-04 Suomessa. Edellisissä täällä pelatuissa mittelöissä 1997-98 pikkuleijonat ottivat kultaa Hannu Kapasenkomennossa.
Luvassa vääntöä
NHL:n kanssa
Vuoden 2004 kiihokkeisiin kuuluu World Cup kahdeksan vuoden tauon jälkeen.
"Osa peleistä käydään Euroopassa, samoin neljännesvälieristä, koska toisessa lohkossa pelaavat Suomi, Ruotsi, Tshekki ja Saksa", Kummolamainitsee.
World Cupin toinen alkulohko on Kanada, USA, Slovakia ja Venäjä. Vuonna 2004 loppuu myös Euroopan maiden kasvattajasopimus NHL:nkanssa. Siellä on muutenkin tulossa säpinää. Kummola pitää varmana,että pelaajien lakko kaavailtua palkkakattoa vastaan estää koko kauden2004-05 pelaamisen.
"Meillä on 10. marraskuuta palaveri Helsingissä. Mukana ovat Suomenja Ruotsin liigat ja liitot sekä IIHF:n johto pohtimassa puolentoista vuoden päässä odottavia juttuja, ennen kaikkea uuden kasvattajasopimuksen sisältöä."
Kotimaassa
päteviä poikia
Hannu Aravirran kuusivuotinen pesti kiekkoleijonien päävalmentajana päättyy MM-kisoihin. Seuraajaksi on tyrkytetty voimakkaimmin Hannu Jortikkaa, eikä Jortikan ole kuultu kieltäytyvän kunniasta. Äskeinen liigavalmentajien kommentointi oli yksimielisesti TPS:n kehitysjohtajaa tukevaa.
"Jortikka on yksi parhaista vaihtoehdoista, mutta ei itsestäänselvyys. Valmentajat eivät huutoäänestä maajoukkueen päävalmentajaa", Kummola korostaa.
Jortikan menestyskäyrä lähti nuorten maailmanmestaruudesta 1987.Pentti Matikaisen vuosina 1987-93 hän oli apurina Calgaryssa 1988, kunSuomi otti olympiahopeaa. Se oli ensimmäinen arvomitali aikuisten kisoissa. Parhaiten Jortikka kuitenkin muistetaan kahdesta kolmen mestaruuden putkestaan TPS:ssä, 1989-91 ja 1999-2001.