Kunta-alan eläkkeitä hoitava Keva torjuu Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) laskelman kuntien yhtiöiden työvoimakustannuksista. Kevan mukaan ei pidä paikkaansa, että kunnallinen eläkejärjestelmä olisi yhtiöille keskimäärin kalliimpi kuin yksityinen.
Kunnallisessa eläkejärjestelmässä peritään työeläkemaksun lisäksi eläkemenoperusteista maksua, joka johtuu muun muassa vakuutettujen ikä- ja sukupuolijakaumasta. Maksu ei kuitenkaan kohdistu yhtiöihin, jotka on perustettu vuoden 2005 alun jälkeen.
Eva: Kunta-alan työssä on 7-8 prosentin lisähinta
Eva laskee, että kunta-alan työehtosopimuksilla tehtävä työ on 7-8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla. Suurin lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on kunnissa keskimäärin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa on aikoinaan myönnetty parempia eläke-etuja kuin yksityisellä puolella.
Loput selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä voi olla alempia vähimmäispalkkoja kuin yksityisellä puolella, mutta toisaalta lyhyempiä työaikoja ja pitempiä lomia.
Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston tekemä laskelma esitetään Evan julkaisussa "Onko kuntatyö kallista?". Laskelmassa on mukana kuusi ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.
Kaikkiaan Haavisto laskee, että kuntatyön lisähinnasta kertyy kunnille vuodessa 1,5-1,7 miljardin euron kustannustaakka.
- Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, toteaa Haavisto.
Hän esittää, että eläkemaksuista syntyvää lisähintaa pitäisi tasata ja kunta-alan työehtoja muuttaa työnantajalle edullisemmiksi.
- Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto perustelee.