Keuh­ko­syö­pä pitäisi löytää ny­kyis­tä aiem­min, sillä se löy­de­tään usein vasta le­vin­nees­sä vai­hees­sa – seu­lon­nan mah­dol­li­suut­ta poh­di­taan

Suomessa on ensimmäistä kertaa koottu laaja tietokanta, jonka avulla on mahdollista kehittää keuhkosyövän hoitoa.

OYSin syöpätautien erikoislääkäri Jussi Koivunen muistuttaa, että keuhkosyövän seulonta pitäisi pystyä kohdentamaan nimenomaan tupakoitsijoihin.
OYSin syöpätautien erikoislääkäri Jussi Koivunen muistuttaa, että keuhkosyövän seulonta pitäisi pystyä kohdentamaan nimenomaan tupakoitsijoihin.
Kuva: Matti Räty

– Keuhkosyövän hoitotulokset eivät ole kovin hyviä, OYSin syöpätautien erikoislääkäri ja Pohjoisen Syöpäkeskuksen johtaja Jussi Koivunen toteaa.

Nyt lääkäreille on kuitenkin tarjolla hieman apua hankalan taudin hoitoon, sillä Suomessa on ensimmäistä kertaa koottu laaja tietokanta, jonka avulla on mahdollista kehittää keuhkosyövän hoitoa.

– Meillä on kyllä syöpärekisteri, mutta se on hoitotietojen osalta hyvin epäkattava, Koivunen kertoo.

Lääkeyhtiö MSD on yhdessä kaikkien viiden yliopistosairaalan kanssa kerännyt keuhkosyöpäpotilaiden hoitotiedot vuosilta 2014–2018.

Uuden tietokannan avulla hoitojen tehoa voidaan vertailla ja näin saada tietoa siitä, miten hoidon tasoa ja tuloksia voidaan parantaa.

Tietojen avulla voidaan esimerkiksi vertailla, tehoaako jokin hoitomuoto paremmin tietyille potilasryhmille tai parantavatko uudet hoitomuodot potilaiden ennustettua selviämistä myös hoitotilanteissa.

Lääkärit toivovat kuitenkin nyt kerätyn aineiston lisäksi pysyvää ja julkisesti ylläpidettyä laaturekisteriä. Koivusen mukaan tarve koskee myös muita syöpiä.

Syitä huonoihin hoitotuloksiin on monia, sillä keuhkosyöpä on Koivusen mukaan ”tautina kauhean hankala”.

– Se todetaan usein levinneessä vaiheessa, jolloin parantavia hoitoja ei voi enää tarjota, Koivunen kertoo.

– Keuhkosyöpä myös aiheuttaa oireita vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa ja on aggressiivisempi kuin monet muut syövät.

Moni sairastunut ei myöskään tunnista oireita, mikä lykkää hoitoon hakeutumista.

Melkein puolet keuhkosyövistä diagnosoidaan vasta, kun syöpä on edennyt neliportaisella asteikolla pahimmalle eli neljännelle asteelle. Tämän levinneisyysasteen syöpä tarkoittaa laajalle levinnyttä syöpää tai syöpää, joka on jo lähettänyt etäpesäkkeitä.

Vain 16 prosenttia potilaista sai diagnoosin lievimmällä eli ensimmäisellä asteella.

Hiljattain julkaistussa kansainvälisessä keuhkosyöpäraportissa toivottiin muun muassa diagnosoinnin varhaistamista ja ehdotettiin seulontakokeilua. Tietokonetomografiaseulonnan on kansainvälisissä tutkimuksissa havaittu vähentävän merkittävästi kuolleisuutta.

Koivunen pitää kokeilua mielenkiintoisena ajatuksena, mutta toteutuksessa on haasteita.

– Pilotti pitäisi pystyä kohdentamaan nimenomaan tupakoitsijoihin, hän pohtii.

Tupakointi on Koivusen mukaan riskitekijänä niin merkittävä, että onnistunut seulonta vaatii sen huomioon ottamista. Tupakointi on keuhkosyövän tärkein riskitekijä: se aiheuttaa 90 prosenttia keuhkosyövistä.

– Seulontaan liittyy paljon vääriä positiivisia tuloksia, jotka aiheuttavat paljon lisätutkimuksia ja hirveästi turhaa huolta, Koivunen lisää.

Seulonnan mahdollisuudesta aiotaan kuitenkin keskustella alan asiantuntijoiden työryhmässä.

Myös valistuksella voitaisiin saada potilaita hakeutumaan tutkimuksiin nykyistä varhaisemmassa vaiheessa.

Koivunen kuitenkin huomauttaa, että pitkään tupakoineilla potilailla on usein monenlaisia oireita, joten oire ei aina tarkoita syöpää.

Keuhkosyöpä aiheuttaa Suomessa noin 2 300 kuolemaa vuodessa. Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten neljänneksi yleisin syöpämuoto.

Tehokkain keino vähentää keuhkosyöpäkuolleisuutta on tupakoinnin vähentäminen väestössä. Tupakointiin verrattuna muiden riskitekijöiden, kuten asbestin tai radonin, merkitys on vähäinen.

Nyt kerätyn tietokannan mukaan koko hoitojakson kustannukset yhtä keuhkosyöpäpotilasta kohti olivat vuosina 2014–2018 keskimäärin 26 800 euroa.