Keuhkoahtaumatautia sairastavat pitävät ravinto- ja liikuntaohjaustaan puutteellisena, selviää hoitotieteen tutkijakoulutettavan Leena Patala-Pudaksen tekemästä kyselystä. Osa potilaista ei saanut vastausta toivomiinsa kysymyksiin lainkaan.
Patala-Pudas tekee väitöskirjaa aiheesta Oulun yliopiston terveystieteiden laitokselle.
"Potilasohjaus on tärkeää, sillä se kannustaa sitoutumaan hoitoon. Oikein tehty liikuntaharjoittelu ja hyvä ravinto auttavat toimintakyvyn ylläpitämisessä."
Kyselyn mukaan hoitohenkilökunta tarvitsee aiheesta lisää tietoa. Hoitajien työn vaativuus on kasvanut ja vaikutusmahdollisuus työtahtiin vähentynyt, mikä vaikuttaa hoidon laatuun.
Patala-Pudas etsisi keuhkoahtaumatautipotilaita järjestelmällisesti seulonnan avulla. Suomessa potilaita on puolisen miljoonaa, mutta vain noin puolella on sairaudestaan diagnoosi.
Usein puolet keuhkokudoksesta on jo tuhoutunut, kun potilas tulee vastaanotolle. Noin 90 prosenttia potilaista on tupakoinut pitkään.
"Kansallisessa hoitolinjauksessa ei suositella sairauden seulontaa. Ainoastaan tupakoinnin varmasti lopettavat voitaisiin ehkä seuloa. Silloin puhuu raha, ei eettisyys", Patala-Pudas ihmettelee.
"Seulontaan pitäisi saada kaikki tupakoivat ja oireilevat."
Yhä useampi sairastuu keuhkoahtaumatautiin, koska väestö ikääntyy.
"Tulevaisuudessa riskiryhmään kuuluvat keski-ikäiset naiset, koska nuorten tyttöjen tupakointi on lisääntynyt. Myös ilman pöly ja saasteet lisäävät sairastumisriskiä."
Keuhkoahtaumataudin oireita ovat pitkittynyt yskä, lisääntynyt liman eritys ja hengenahdistus rasituksen aikana.