Ketterä pärjää kil­pai­lus­sa

Tuore kansliapäällikkö Harri Skog, 56, katsoo suoraan silmiin ja vakuuttaa, ettei hän tiedä, kuka hänet löysi opetusministeriön korkeimmaksi virkamieheksi.

Tuore kansliapäällikkö Harri Skog, 56, katsoo suoraan silmiin ja vakuuttaa, ettei hän tiedä, kuka hänet löysi opetusministeriön korkeimmaksi virkamieheksi.

Nimitys varmistui torstaina, kun tasavallan presidentti Tarja Halonen nimitti hänet tehtävään hallituksen esityksestä. Skog aloittaa uudessa tehtävässään elokuun ensimmäisenä. Taakse jää työ Matti Vanhasen hallituksen työllisyysohjelman vetäjänä, ohjelmajohtajana.

"Olen aina kannattanut aktiivista työnhakua. Hain opetusministeriön kansliapäällikön paikkaa, kun se tuli auki ja se tärppäsi."

Poliittisissa piireissä on supistu, että nimenomaan sosiaalidemokraattiset ay-vaikuttajat olisivat halunneet paikalle henkilön, joka tuntee hyvin myös ammatillisen koulutuksen tarpeet eli juuri Skogin.

"Sellaisesta minulla ei ole mitään tietoa", Skog kuittaa.

Hänet on poliittisessa kartassa istutettu sosiaalidemokraattien leiriin. "Tiedän, että niin on tehty, mutta en ole välittänyt siitä. En ole minkään puoleen jäsen. Arvostan hyviä suhteita kaikkiin puolueisiin."

Varttunut väki yhdistänee Harri Skogin Emil Skogiin, joka toimi sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajana 1946-1957 ja puolustusministerinä useissa hallituksissa. Sittemmin hän toimi Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattisen Liiton eli TPSL:n puheenjohtajana.

Harri Skogin mukaan Emi Skog ei ole ainakaan mitään läheistä sukua.



Tavoite toteutumassa


Harri Skog kertoo, että pääministeri Vanhasen hallituksen työllisyysohjelma on pääpiirteissään paketissa ja hänellä olisi ollut mahdollisuus palata takaisin ylijohtajaksi työministeriön toimeenpano-osastolle. Osaston vastuualueeseen kuuluvat muun muassa työvoimapolitiikan kehittäminen, maahanmuuttopolitiikka ja koulutuskysymykset.

Vanhasen hallitus asetti kunnianhimoiseksi tavoitteekseen 100 000 uutta työpaikkaa hallituskauden aikana. Tavoitteelle irvailtiin ja parina ensimmäisenä vuotena työllisyyden paranemisesta ei näkynyt juuri mitään.

"Totta, alussa uusien työpaikkojen syntyä osoittavat käyrät näyttivät väärään suuntaan, nyt oikeaan. Tavoite uhkaa toteutua", myhäilee Skog.

Tavoitteen toteutuminen merkitsee myös sitä, että työllisyysaste eli työikäisen väestön osuus työvoimasta nousee ensi keväänä noin 70 prosenttiin.

Seuraava etappi on sitten 75 prosentin työllisyysaste, johon pitäisi päästä vuoteen 2011 mennessä. Siitä ylöspäin ei enää noustakaan monta prosenttiyksikköä eli lähestytään käytännössä täystyöllisyyttä. Työvoimasta aina tietty osa on koulussa ja opiskelemassa. Osa työvoimasta jää muista syistä työelämän ulkopuolelle, esimerkiksi hoitamaan pieniä lapsia kotona.

"Tähän asti olemme saaneet nettolisäyksenä runsaat 64 000 uutta työpaikkaa ja hallituskautta on vielä vajaa vuosi jäljellä", selvittää Skog,

Työpaikkojen ripeä synty on seurausta Suomen hyvästä talouskasvusta, joka on tällä hetkellä EU-maiden kärkeä. Kun talous kasvaa kohisten, veroja on voitu laskea ja samalla suomalaisten ostovoima on noussut. Kun kansalaisten luottamus omaan tulevaisuuteensa on hyvässä mallissa, syntyy kysyntää ja sitä kautta myös työpaikkoja.

Skogin mukaan myös koulutus- ja työvoimapolitiikka ovat osuneet tällä kertaa hyvin yhteen. Työmarkkinoille on tullut juuri sitä työvoimaa, jota siellä kaivataan.



Uusi työ innostaa


Skog sanoo, että hän lähtee keveillä mielin ja innokkaan uteliaana opetusministeriöön, jonka kanssa hän tehnyt paljon yhteistyötä tähänkin asti. "Ihmisten erilaiset taustat ovat rikkaus kaikissa työyhteisöissä."

Uudessa työssään Skog kokee suurimpina haasteina ammatillisen koulutuksen sekä työssä oppimisen kehittämisen.

"Yhteiskunta ja työmarkkinat muuttuvat koko ajan. Silloin koulutukselta vaaditaan ketteryyttä, jotta se pysyy muutoksessa mukana tai jopa edelläkin ennakoimassa tulevia koulutustarpeita."

Skog muistuttaa, että Suomen koulujärjestelmä lähtee siitä, että se antaa kaikille tasa-arvoisen mahdollisuuden päästä koulutukseen ja edetä niin pitkälle kuin omat kyvyt riittävät. "Koulutus poistaa eroja ihmisten välillä. Tulotasosta riippumatta suomalaisilla on mahdollisuus kouluttaa ja kehittää itseään."



Voi tulla työvoimapula


Suomen lähivuosien suuria ongelmia tai vähintäänkin haasteita on, miten työvoima riittää, kun suuret ikäluokat poistuvat eläkkeelle.

"Työvoimastamme poistuu noin miljoona ihmistä 2000-2015. Tilalle tulee noin 800 000, ehkä ei lähellekään niin paljon. Siinä sitä haastetta riittää", vyöryttää Skog lukuja väestön ikärakenteen muutoksesta.

Hän painottaa, kuten niin monet muut ylimmän tason päättäjät, että suomalaista työelämää on pakko kehittää niin, että ihmiset jaksavat ja viihtyvät työpaikoillaan nykyistä pidempään. Paljolti kysymys on asenteista kiinni: työntekijöistä on välitettävä ja heistä on pidettävä kiinni.

Skogin mielestä Suomi tarvitsee väistämättä myös maahanmuuttajia, mutta Suomeen ei ehkä ole tarpeeksi tulijoita. Voimme ehkä piankin nähdä yhtä pahan työvoimapulan kuin oli 1990-luvun alun suuri työttömyys.

"Meidän pitäisi osata ennakoida, mitä teemme koulutus- ja osaamispolitiikassa, jotta meillä olisi osaavia ja tekeviä suomalaisia myös 2010-luvulla. Tästä eteenpäin uusia työpaikkoja syntyy paljon ja samaan aikaan työpaikkoja myös kuolee paljon. Miten Suomen osaamispolitiikka pysyy tarpeeksi ketteränä?"



Maistereita ja mestareita


Skogin mielestä Suomessa tarvitaan sekä maistereita että mestareita. Molemmat ovat hänen mielestään yhtä arvokkaita. Hän ei ota kantaa suhdelukuihin, vaikka yleisesti puhutaankin, että maistereita valmistuu liikaa ja käden taitajia liian vähän.

"Tarvitsemme vuoropuhelua elinkeinoelämän ja koulutuksen välille. Meidän pitää yhdessä pohtia tulevaisuuden koulutustarpeita, jotta suuntaamme niukat koulutusresurssimme mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Mihinkään prosenttilukuihin eri koulutuslinjojen välillä ei kannata niittautua."

Hän kuitenkin myöntää, että käden taitajista on pulaa. "Nyt pitää kehittää ketteriä koulutusmalleja käden taitajille; ehkä minusta on opetusministeriössä hyötyä juuri siinä työssä."

Skog muistuttaa, että oikeus koulutukseen ja itsensä kehittämiseen on hyvinvointivaltion yksi kulmakivi. Samoin on täystyöllisyys.

Hän toivoo Suomeenkin Britannian kaltaista elinkeinoelämän poolia keskustelemaan, miten nuoria ja jo työssä olevia kansalaisia koulutetaan ja mitkä ovat koulutuksen painopistealueet. "Työelämässä koulutuksen kysynnän ja tarjonnan pitää olla tasapainossa."



Ei vielä maksullisuutta


Skog ei halua vielä ottaa kantaa siihen, pitäisikö yliopisto- ja korkeakouluopiskelu säätää maksulliseksi.

"Siinäkin hyvin tärkeä lähtökohta on, että meillä oikeus ja mahdollisuus opiskeluun. Se, että tietyt palvelut ovat maksuttomia käyttäjälle, on tärkeä periaate. Tällä hetkellä tärkeämpää on kehittää opintotukea niin, että se kannustaa opiskelemaan täysipäiväisesti ja nopeuttamaan valmistumista."

Skog ei halua ottaa kantaa siihenkään, pitäisikö ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille säätää lukukausimaksut. "Se liittyy siihen, miten me hoidamme maahanmuuttopolitiikkamme. Asiasta pitäisi keskustella laajemmin EU-tasolla. Tiettyä kansallista itsekkyyttä saa olla."

Parhaillaan tuhannet ja taas tuhannet ylioppilaat hakevat opiskelupaikkaa. Ylioppilasjuhlien aikaan viriää aina keskustelua siitä, onko ylioppilastutkinto enää tätä päivää.

"On sillä vielä arvostusta ja minun mielestäni ylioppilastutkinto saa pysyä. Se on tietty tavoite ja määränpää osalle ikäluokkaa. Uudistaa sitä toki voi ja pitääkin; viimeksihän reaaliin on tullut valinnaisuutta", vastaa Skog.

Hän painottaa, että nuoren pitää käydä peruskoulun jälkeen lukio tai ammatillinen koulu. Noin 4-5 prosenttia ikäluokasta tippuu tai jää kaikesta huolimatta ulkopuolelle ja silloin syrjäytymisriski kasvaa suuresti. Syrjäytyminen voi myöhemmin maksaa yhteiskunnalle paljon.

Skogin mukaan nyky-yhteiskunta on kova ja koulunkin vaatimukset ovat tiukkoja. "Kun joillakin oppilailla alkaa mennä huonosti, ongelmiin pitäisi tarttua heti, mutta koulu on hidas huomaamaan, kun joku voi pahoin."

"Syrjäytymistä tapahtuu myös aikuisuudessa. Työttömyydessäkin ihmiset voivat joutua sivuraiteelle ilman, että kukaan siihen puuttuu. Ihminen jätetään liian usein oman onnensa nojaan."

Skog kertoo, että nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu on työministeriön keino pitää syrjäytymisvaarassa olevat nuoret mukana koulu- ja työelämässä. Siitä on saatu hyviä kokemuksia.

"Meillä on työpajoja, joissa nuoret voivat tehdä työtä, sosiaalistua toisten nuorten kanssa ja suorittaa peruskoulun loppuun. Ne ovat tavallaan monitoimikeskuksia, joissa ne nuoret, jotka ovat jääneet normaalin koulujärjestelmän ulkopuolelle, saavat uuden otteen elämästä."



Lueskelua ja lepoa


Opetusministeriön kansliapäälliköllä ei ole yhtä pitkää kesälomaa kuin opettajilla. Skog sanoo, että loma kuluu leväten ja lueskellen.

"Heinäkuussa on lomaa. Se on sitten lepoa, ei ole mitään erityistä. Salibandykin on ainakin toistaiseksi loppunut, kun poika muutti kotoa. Ehkä lomaan mahtuu pieni matkakin, Italiahan on aina kiinnostava."