Ket­juil­la mukavat näkymät

Ketjukonseptiyrittäjyyden näkymät ovat Suomessa varsin mukavat ja erityisen mainiot ne ovat palvelu- ja hoiva-aloilla, arvioi Suomen franchising-yhdistyksen puheenjohtaja ja Arnolds-ketjun toimitusjohtaja Tero Lassila.

Aila Karjalainen siirtyi Kotirinki-yrittäjäksi noin kaksi vuotta sitten. Aiemmin hän toimi henkilöstöpalvelualan yrityksen johtotehtävissä. "Franchisingyrittäjyys ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.Tässä saa käyttöönsä valmiin liikeidean, ja päämies tarjoaa myös hyvää koulutusta."
Aila Karjalainen siirtyi Kotirinki-yrittäjäksi noin kaksi vuotta sitten. Aiemmin hän toimi henkilöstöpalvelualan yrityksen johtotehtävissä. "Franchisingyrittäjyys ei ole ollenkaan huono vaihtoehto.Tässä saa käyttöönsä valmiin liikeidean, ja päämies tarjoaa myös hyvää koulutusta."
Kuva: Leinonen Jukka

Ketjukonseptiyrittäjyyden näkymät ovat Suomessa varsin mukavat ja erityisen mainiot ne ovat palvelu- ja hoiva-aloilla, arvioi Suomen franchising-yhdistyksen puheenjohtaja ja Arnolds-ketjun toimitusjohtaja Tero Lassila.

Franchisingketjut arvioivat Suomen franchising-yhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan tarvitsevansa ensi vuonna yli 700 uutta yrittäjää ja tarjoavansa uuden työpaikan noin 5 500 työntekijälle.

"Franchisingissa epäonnistuminen on verrattain vähäistä ja riski on pienempi kuin muussa yritystoiminnassa", arvioi dosentti, kauppatieteiden tohtori Mika Tuunanen.

Tuunasen selvityksen mukaan muiden pienten ja keskisuurten yritysten konkurssiriski voi olla jopa kuusinkertainen franchisingyrityksiin verrattuna.

Mutta vaikka ketjuyrittäjien epäonnistumiset ovat melko harvinaisia, myös niitä tapahtuu samoin kuin ennakoimatonta yrittäjien vaihtuvuutta, Tuunanen myöntää.

Tuunanen tekee parhaillaan tutkimusta liiketoiminnastaan luopuneista franchisingyrittäjistä.

Hän esitteli tutkimustuloksiaan ketjuyrittäjien franchisingsopimusten päättymisistä Suomen franchising-yhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä tiistaina.



Keksimäärin
kuusi vuotta


Mika Tuunasen mukaan suomalaiset ketjuyrittäjyyssopimukset ovat merkittävästi lyhempiä kuin amerikkalaiset. "Suomessa sopimusten kesto on keskimäärin kuusi vuotta, kun taas Yhdysvalloissa ne voivat olla yksitoista vuotta. Luvut eivät tosin ole täysin vertailukelpoisia keskenään."

Tuunasen mielestä keskivertosopimus saisi lähestyä mieluummin kymmentä kuin viittä vuotta. "Jos sopimus on liian lyhyt, yrittäjä ei ehdi maksaa investointiaan takaisin."

Sopimusajat vaihtelevat toimialoittain ja ketjuittain. Ravintola-alalla kuten McDonalds´illa on 20 vuoden sopimuksia, kun taas vähittäiskaupassa ja palveluissa lyhimmät sopimukset täytyy uusia vuodeksi kerrallaan.

Franchisingtoimipaikkojen lopettamisperusteet liittyvät usein huonoksi osoittautuneisiin liikepaikkapäätöksiin ja niistä koituviin kannattavuusongelmiin. Joskus syynä on yrittäjän terveydentila tai muut henkilökohtaiset asiat. Taustalla saattaa olla myös "virherekrytointeja".

Tuunasen mielestä yrittäjien vaihtuvuuden ja epäonnistumisen aiheuttamia taloudellisia kustannuksia ei tunneta ketjuissa tarpeeksi. Analyysien ja päätöksenteon parantaminen olisi tärkeää jo yritysten kannattavuudenkin vuoksi, hän painottaa.

Ruotsissa tulee lokakuun alussa voimaan laki, joka velvoittaa päämiehen antamaan franchisingyrittäjälle sopimukseen liittyvät olennaiset tiedot hyvissä ajoin ennen sopimuksen allekirjoittamista.



Eettisiä normeja
noudatetaan


Suomessa ei vastaavaa lakia ole eikä sellaista välttämättä tarvitakaan, Mika Tuunanen sanoo. "On parempi, jos voidaan toimia alan itsesäätelyn ja eettisten normien mukaan."

Näin hänen mukaansa yleensä tapahtuukin. "Suomessa toimivat ja varsinkin yhdistykseemme kuuluvat ketjut noudattavat Suomen lainsäädännön lisäksi alan eettisiä sääntöjä. Ne ovat jo nyt keskeisiltä osin samansisältöiset kuin Ruotsissa voimaan tuleva uusi laki", Tero Lassila korostaa.

Ilmoita asiavirheestä