Kesy ilves seik­kai­li Sot­ka­mos­sa

Sotkamolainen Pirjo Ruutiainen oli sunnuntaina metsälenkillä suomenpystykorviensa kanssa Maanselän Lappavaarassa, kun seuraan liittyi harvinainen vieras, ilveksen pentu. "Ei se osannut koiria pelätä, vaan lyöttäytyi meidän joukkoon ja tallusti koirien välissä autolle", Ruutiainen kertoo.

Kesy ilves vietiin Ähtärin eläinpuistoon.
Kesy ilves vietiin Ähtärin eläinpuistoon.
Kuva: Pirjo Ruutiainen

Sotkamolainen Pirjo Ruutiainen oli sunnuntaina metsälenkillä suomenpystykorviensa kanssa Maanselän Lappavaarassa, kun seuraan liittyi harvinainen vieras, ilveksen pentu.

"Ei se osannut koiria pelätä, vaan lyöttäytyi meidän joukkoon ja tallusti koirien välissä autolle. Koirat yrittivät ajaa sitä jo pois, mutta se heittäytyi vain selälleen", Ruutiainen kertoo.

Viimeistään autolla paljastui, että ilvespentu on jo aiemmin leimautunut ihmiseen. Ilves käpertyi laumanjohtajan jalkoihin ja alkoi kehrätä.

"Se oli ihan kesy, kuin kotikissa. Jos sen olisi jättänyt tuommoisena metsään niin se olisi ollut eläinsuojelurikos."

Ilves sai autokyydin Ruutiaisten kotiin. Matkanteko maittoi ilvekselle vain jos sillä oli katseyhteys ihmiseen.

Ruutiainen ruokki nälkäisen ilveksen pienellä määrällä jauhelihaa. Painoa ilveksellä oli reilut kolme kiloa, eli kyseessä on toukokuussa syntynyt tämän kesän pentu.

Pirjo Ruutiainen aloitti soittokierroksen, jossa selvisi, että Ähtärin eläinpuistossa on tilaa ilveksen pennuille. Eläinpuiston indententti Mauno Seppäkoski sanoo ensin epäilleensä, että ilves on joko kuuro tai sokea tai sitten sillä joku sairaus, joka on aiheuttanut sille minuuden menetyksen ja muuttumisen.

"Sitten kun tämän ilveksen näin niin sairausepäilyt poistuivat. Se on selvästi ollut jollain lemmikkinä ja se on laskettu nyt syksyllä luontoon. Montaa päivää se ei ole voinut metsässä olla, koska se olisi menehtynyt viikon sisään luonnossa", Seppäkoski toteaa.

Ähtärin eläinpuistossa ilves on jo eläintenhoitajien lemmikki, tunnustaa Mauno Seppäkoski. "Se tulee jalkojen juureen kehräämään ja tykkää olla sylissä rapsutettavana. Nyt se on löytänyt itselleen suosikkihoitajan, mikä on ihan normaali kehitys."

Ensimmäisen vuoden ilveksen pentu on emonsa varassa. Emo pyytää pennulle ravinnon. Itsenäistymisen aika on vasta toisella elinvuodella.

"Se on mahdoton sanoa, mitä pennun emolle on tapahtunut. Onko pentu löydetty metsästä ja viety lemmikiksi, onko emo salakaadettu ja pentu otettu. Vaikea sanoa, ja ei se ole meidän asia selvittää", Seppäkoski pohtii.

Tavallisella perheellä on hyvin rajatut mahdollisuudet ryhtyä laillisiksi villieläinten pitäjiksi. Mauno Seppäkoski sanoo, että eläinpuistoon on aiemminkin tuotu luvattomasti kasvatettuja villieläimiä.

"Hyvin harvinainen tapaus se on ilveksen kanssa. Meille pentu on enemmän kuin lahja. Viimeksi Ähtäriin on otettu ilves seitsemän vuotta sitten. Luonnossa syntynyt pentu on kantojen puhtaana pitämisen kannalta arvokas."

Ilveksen pentu on jo saanut nimen, Ines. Ilveksen kummi on pennun metsästä löytänyt Pirjo Ruutiainen.

"Siitä lähdetään, että pentu on tyttö, vaikka ei se ihan varmaa vielä ole", indententti Mauno Seppäkoski sanoo.

Ilmoita asiavirheestä