Valtiovarainministeriö alensi perjantaina bruttokansantuotteen kasvuodotuksen 2,3 prosenttiin eli puolella pisteellä. Ennuste ylittää silti edelleen selvästi viime vuoden kasvun, joka oli 1,6 prosenttia. Vientivauhdinkin ennakoidaan riittävän kolmen prosentin kasvuun.
Tuore suhdannekatsaus pohjaa sille odotukselle, ettei kansainvälisessä taloudessa tapahdu mitään merkittävää heikkenemistä tämän vuoden aikana, toteaa finanssineuvos Eero Kallio valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdanneyksiköstä.
"Koko ennusteemme perustuu sille, että kevätkauden epävarmuudesta kansainvälisessä taloudessa päästään eroon ja se alkaa epävarmuuden vaiheen jälkeen kasvaa."
"Meidän kilpailukykymmehän on sinänsä ihan hyvä", Kallio muistuttaa. Kunhan markkinat vain alkavat ja jaksavat vetää.
Ilman sotavarausta
Suhdannekatsaukseen ei ole ladattu jonkinlaista Irakin kriisiin liittyvää sotavarausta, Kallio myöntää: "Emme odota, että ainakaan mahdollinen sota toisi mitään merkittävää heikennystä tilanteeseen."
Öljyn hinnan hienoinen nousu lukuihin tosin on laskettu sisään, mutta ei mitään huipputasoja.
Euron kurssiksi taas ennusteessa on povattu 1,05 dollaria. Kallion mukaan tässä asiassa ministeriö kuuntelee yrityksiä. Niistä ei ainakaan toistaiseksi ole kuulunut hälyttäviä viestejä: "Yritykset ovat etulinjassa, parhaita arvioimaan, kuinka euron kurssi vaikuttaa."
"Viime vuoden vienti ylitti meidän odotukset", Kallio sanoo viime aikojen suurimmaksi yllätykseksi. Vienti nousikin tahmeasta alkuvuodesta huolimatta peräti 5,5 prosenttia.
Loppuvuoden hyvästä kehityksestä riittää nyt vauhtia kuluvalle vuodellekin: "Lähtötaso on hyvä." Joten viennin VM ennustaa kasvavan kolme prosenttia.
Kuluttajien voimin
Suomessa talouskasvu nojaa ennen kaikkea kuluttajiin. Kuluttajien ostovoima jyrääkin jämäkästi 2,5 prosentin nousukulmassa eli se tulee vielä hieman vahvistumaan viimevuotisesta.
"Me laskemme sille, että ihmiset uusivat halvempien autojen ja matalampien rahoituskulujen ansiosta autokantaa. Kestokulutuksen näkymät ovat sinänsä aika hyvät tälle vuodelle", Kallio summaa kehitystä.
Kuluttajien velkaantumisaste on tosin ollut nousussa. Alhainen korkotaso on houkutellut ottamaan asuntolainaa jopa vilkkaammin kuin muissa EU-maissa. Kotitalouksien korkoherkkyydessä piilee oma riskinsä. Mutta vielä ei asiasta murhetta kanneta. Sillä yhteisvaluutta pitää korkonäkymät paljon vakaampina kuin markan aikaan.
Suomalaiskuluttajat suhtautuvat ylipäänsä talouskehitykseen optimistisemmin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Ylimyönteisyys on silti kaukana: "Kotimaiset lähtökohdat jatkuvat suhteellisen hyvinä. Se antaa perusluottamuksen", Kallio tietää.
Yritysten kannattavuus ja rahoitustilanne on ollut hyvä, joten ne ovat pystyneet pitämään kiinni työvoimastaan. Vanha tuotannon ja työllisyyden välinen yhteys alkoikin näkyä vasta menneen vuoden lopulla, kun yritykset ryhtyivät irtisanomaan väkeä.
"On sinänsä huolestuttavaa, että työttömyysaste on jälleen nousussa", Kallio sanoo. Kuitenkin jo ensi vuonna työttömyyden odotetaan jälleen alenevan. Optimismi perustuu sille, että myös vuonna 2004 tuotannolle ennakoidaan 2,5 prosentin nousua.