Aivan kirkonkylän kupeelle, Siikajoen Kirkkokoskeen valmistuu vielä ennen vuoden vaihdetta vesivoimalaitos. Jaatisen 11 sisaruksen perustama Kestilän Voima Oy vaalii voimalaitoksellaan aikaisempien myllärisukupolvien perintöä.
Raimo Jaatinen kertoo, että heidän isoisänsä tunnettiin Karjalassa Mylly-Jaatisena, sillä hän rakensi peräti viisi vesimyllyä. Sisarusten Sulo-isä osti Kestilän kirkkokoskessa sijainneen sahan ja myllyn vuonna 1956. Se toimi aina vuoteen 1989 ja tuotti itse myös tarvitsemansa sähkön.
Pitkä lupaprosessi
Kirkkokosken voimaa muutettiin sähköksi jo 1920-luvulla, jolloin valovirtaa johdettiin 34 taloon. Uuden laitoksen tuoton on laskettu riittävän ainakin 20:n talouden tarpeisiin.
"Kommentteja on kuultu kovasti, enimmäkseen myönteisiä. Osakkaiksikin olisi ollut tulijoita ja sähkön ostajia on jo ollut tarjolla. Vielä emme ole päättäneet, miten ja minne sähkön myymme. Se vain on selvää, että rakentamiseen kuluneita 200 000 euroa saadaan tienata takaisin pitkään", Jaatisen veljekset naurelevat.
Kirkkokosken voiman käyttöön oikeuttava vesilupa oli suvun hallussa, mutta se oli uusittava. Luparuljanssi kesti lähes 10 vuotta.
"Emme luovuttaneet, koska tiesimme, että lopulta pääsemme joka tapauksessa rakentamaan. Valituksia asiasta kyllä tehtiin, mutta kaikki todettiin eri oikeusasteissa aiheettomiksi. Suomessa on paljon pieniä jokia, joihin voitaisiin helposti rakentaa vesivoimaloita. Energiantuotannon hajauttaminen pieniin yksiköihin on kannatettavaa siksikin, että isot laitokset ja pitkät siirtolinjat ovat hyvin haavoittuvia", Raimo Jaatinen sanoo.
Myllyn betoni- ja rautarakenteet tehdään tulovesitunnelia lukuun ottamatta uusiksi. Vanhat turbiinit oheisrakenteineen olivat vielä kunnostettavissa. Niitä päästään asentamaan pian. Vaikka sateinen kesä on hidastanut rakentamista, turbiinit pyörähtävät käyntiin vielä tämän vuoden puolella.
"Meillä on lupa käyttää Siikajoen virtaamasta kuusi kuutiometriä sekunnissa. Kuivana kesänä se kaikki menee turbiinien kautta, mutta välillä vettä virtaa myös padon yli. Virtaamahuippuja varten voimalaan rakennetaan tulvaluukut", Jaatinen kertoo.
Itse suunniteltu
Veljekset vakuuttavat, että voimalaitoksen valmistuminen muuttaa jokea vain vähän, vaikka vapaa kulku uomalla katkeaakin. Kosken kuohunta tyyntyy, mutta varsinaista yläallasta ei muodostu. Putouskorkeuttakin kertyy vain 1,6 metriä
Rakenteet on suunniteltu ja tehty Jaatisen sisarusten ja paikallisten osaajien voimin. Siaruksista vain Jarmo Jaatinen asuu Kestilässä, mutta projektissa ovat mukana voimiensa ja osaamisensa mukaan kaikki. Raimo Jaatinen toteaa, ettei talkootuntien arvoa edes uskalla laskea.
"Tuhansia kilometrejä on ajettu tämän takia, muun muassa valmiisiin pienvoimaloihin tutustumassa. Jos vain lupia rakentamiseen irtoaisi nykyistä helpommin, voimaloita nousisi kyllä paljon enemmän. Yhden talouden tarpeisiin riittää yllättävän pieni laitos", Raimo Jaatinen huomauttaa.