Optiot voivat houkutella vedättämään yhtiön osakekurssia ylös. Kupla puhkeaa usein, kun optiot on lunastettu. Osakekannustimet voivat olla pitkällä tähtäimellä kestävämpi menettely.
Tapa palkita ja kannustaa yhtiön johtoa ja työntekijöitäkin optioilla on Yhdysvalloista peräisin oleva, monia epäilyttäviäkin piirteitä sisältävä järjestelmä. Optioista on käyty monilla tahoilla, myös meillä kuten Yhdysvalloissa voimakasta moraalista keskustelua.
Amerikkalainen teknologiayhtiöiden kärkiyritys Microsoft teki ensimmäisenä optioiden haitoista johtopäätökset ja ilmoitti luopuvansa johdon ja työntekijöiden optio-ohjelmista. Jättisuuri ohjelmistoyritys kannustaa ja palkitsee vastaisuudessaan palkkalaisiaan jakamalla heille suoraan yhtiön osakkeita.
Optiot oikeuttavat saajansa ostamaan tulevaisuudessa yhtiön osakkeita edulliseksi määriteltyyn hintaan. Kun kurssi nousee, se koituu option omistajan hyväksi. Kun kurssi laskee, siitä ei seuraa sanktiota. Usein epäillään, että yrityksen toimiva johto käyttää optiotulojen kiilto silmissä epäterveitä keinoja saadakseen kurssit nousuun.
Arvon nousu tietysti miellyttää myös yhtiön osakkeisiin sijoittaneita, mutta aina ilo ei ole pitkällinen. Joissakin tapauksissa kurssi notkahtaa melko pian sen jälkeen kun johto saa kotiutetuksi optiovoittonsa.
Asiaa katsotaan Microsoftissa tietysti yhtiön eduista lähtien. Yhdysvalloissa on keskusteltu paljon myös siitä, kuinka optioista yhtiöille aiheutuvat kulut pitäisi osoittaa tuloslaskelmissa. Kun jaetaan osakkeita, epäselvyyttä ei ole. Osakeluovutukset merkitään suoraan kuluiksi tuloslaskelmaan.
Uusi palkitsemisjärjestelmä tulee Microsoftissa voimaan syyskuun alusta, joten se vaikuttaa jo yhtiön tämän vuoden tulokseen. Kovin monet muut yritykset eivät ehtine samaan, mutta seuraajia epäilemättä ilmaantuu. Aivan varmaa on, että kokemuksia seurataan maailmalla.
Pääjohtaja Steve Ballmer perusteli uutta palkitsemistapaa tutuin ilmauksin. Hänen mukaansa se antaa Microsoftin työntekijöille pitkän aikavälin kiihokkeen olla mukana viemässä yhtiötä menestykseen. Samalla Ballmer katsoi ohjelman auttavan yhtiötä palkkaamaan parasta mahdollista väkeä. Samaan tapaan perusteltiin aikoinaan kyllä myös optio-ohjelmia. Ilmeistä silti on, että osakkeiden jakaminen päihittää optiot juuri siinä, että osakkeet kannustavat omistamaan yhtiötä pitkäjänteisesti.
Verottajalle optiot olivat viime vuosien kovan talouskasvun aikana suomalaisessa järjestelmässä oiva tulonlähde. Niitä on jaeltu enimmäkseen suurituloisille henkilöille, jolloin ansiotuloihin rinnastettavista optiovoitoista on maksettu veroa useimmiten 65-67 prosenttia. Yritykset ovat lisäksi maksaneet sosiaaliturvamaksun.
Monet kunnat ovat kuitenkin joutuneet huomaamaan, että optioista saatavat verotulot ovat suhdanneluonteisia. Se lähde ehtyy taloudellisen taantuman aikana, jolloin kunnissa kaivattaisiin kipeimmin lisätuloja. Optioita saaneet eivät pysty hyödyntämään palkkioitaan, kun kurssit ovat alhaalla.
Myös Suomessa siirryttäneen kannustimia jakavissa yrityksissä vähitellen optioista osakkeisiin. Sitä ennakoi myös osakeyhtiölain uudistusesitys, jossa esitetään sallittaviksi suunnatut ilmaisannit henkilökunnan kannustamista varten. Jo tähän mennessä osakeyhtiölakia on osattu kiertää niin, että ainakin Nokia on jakanut ylimmälle johdolleen palkkioina osakkeita. Muut yritykset seuraavat perässä. Vaikka menettely tulee optioita kalliimmaksi, tulokset voivat olla kestävämpiä.