Pannu tulelle ja pöönat sekaan - pitäisikö siitä tuntea huonoa omaatuntoa?
Tosiasiassa kahvia viljellään hyvin monenlaisissa olosuhteissa eri puolilla maailmaa. Vesistöt ja metsät voivat vaarantua, työsuhteet olla orjamaiset ja rahat valua välittäjien taskuihin.
Jos haluaa olla varma, että kahvisato on poimittu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, voi kaupan hyllyltä poimia kahvipaketin, johon on liimattu vastuusertifikaatti.
Vaihtoehtoja on useita, joista Suomessa ovat käytössä ainakin UTZ ja Reilu kauppa. UZT-sertifioidussa kahvipaketissa on valmistuspäivämäärä, jonka avulla kuluttaja voi kahvinvalmistajan verkkosivuilta katsastaa, miltä tiloilta kyseinen kahvierä on poimittu.
Sertifioitujen kahvien myynti on Suomessa jo viisi prosenttia ja osuus kasvaa, kertoo Oy Gustav Paulig Oy:n toimitusjohtaja Pekka Pirinen.
Kuluttajat
rankaisevat herkästi
Kansainvälisen kahvitukkurin Volcafen toimitusjohtaja Jan Lühmann myöntää, että kahvinjuojista vain pieni vähemmistö on kiinnostunut kahvin alkuperästä.
Tästä huolimatta kahvinvalmistajat pannaan vastuuseen viljelyolosuhteista ja paine sertifiointijärjestelmän laajentamiseen on suuri. "Kuluttajat rankaisevat nopeasti", saksalaissyntyinen Lühmann muistuttaa.
Ulkopuolisen silmin surkeimmin asiat ovat Afrikassa, missä risaisiin t-paitoihin ja kuluneisiin varvastossuihin sonnustautuneet kahvinviljelijät raatavat länsimaisten nautiskelijoiden hyväksi. Asia ei Lühmannin mielestä ola aivan näin yksiselitteinen. Itä-Afrikassa on toki köyhyyttä ja ongelmia, mutta siellä kahvinviljelijät omistajat maan ja ovat sikäläisittäin varakasta väkeä.
Keski-Amerikassa puolestaan kahvia viljellään yleensä suurilla plantaaseilla, työntekijät ovat ulkopuolelta palkattuja ja maanomistaja saattaa asua pääkaupungin slummissa.
Kiinalaiset matkivat
länsimaalaisia
Kahvin kysyntä kasvaa varsinkin Aasiassa. Filippiineiltä ja Thaimaasta vietiin ennen kahvia, nyt ne käyttävät kaiken itse.
Monissa teemaissa kuten Japanissa ja Koreassa kahvin kulutus kasvaa. Kiinassa kahvin juonti on nyt trendikästä, koska se liittyy länsimaisen elämäntyylin ihailuun. Kiinassa ja Hongkongissa on jo 300 amerikkalaista Starbucks-kahvilaa.
"Starbucksien suosiolla ei ole mitään tekemistä kahvin kanssa. Siellä istuvat kauneimmat tytöt maitopirtelöiden tai hedelmämehujen ääressä. Kiinalanen nuori mies menee perässä ja tilaa kahvin, koska se on niin läntistä ja machoa - ei hän siitä kahvista pidä vaan panee siihen paljon maitoa ja sokeria", Jan Lühmann naurahtaa.
Maailman kahvimarkkinoilla lisääntyy toisaalta suomalaisten suosiman laatukahvin, arabican kysyntä. Halvimmat robusta-kahvipavut menevät espresson tekijöille ja uusiin kahvimaihin. Häviäjiä ovat olleet keskilaatuiset arabicat.
Amerikkalaiset
haluavat laatukahvia
Suuri muutos on tapahtunut Pohjois-Amerikassa, missä aikaisemmin juotiin laihaa litkua, jota kuitenkin kutsuttiin kahviksi.
Lühmannin mielestä ansio amerikkalaisten kahvimaun paranemisesta menee kahvila- ja ravintolaketjujen piikkiin. Starbucks, McDonald´s ja Dunkin´ Donuts ovat opettaneet amerikkalaiset juomaan hyvää kahvia.
Nyt vaaditaan kotiloissakin laatukahvia, Jan Lühmann iloitsee amerikkalaisten puolesta.
Mutta kahviammattilainen ei voi kuvitellakaan juoksevansa amerikkalaisten tapaan pahvinen kahvimuki kädessään kadulla, Lühmann lisää.