Johannesburgin huippukokouksen kohtalonkysymyksenä tulee olemaan se, löytävätkö teollisuusmaat ja kehitysmaat yhteisen sävelen globalisaation tulevaisuudesta. Ennakkoon suurimman häirikön roolin on ottanut Yhdysvallat.
YK:n kestävän kehityksen kokous alkaa ensi viikolla epävarmoissa tunnelmissa, sillä maaryhmien kiistojen takia itse huippukokoukseen on jäänyt poikkeuksellisen paljon neuvoteltavaa. Viimeinen valmistelukokous päättyi kesäkuussa Indonesian Balilla miltei vailla tuloksia, eikä senkään jälkeen ole kuultu uutisia läpimurrosta.
Valmistelukokouksissa massiivisimmat riidat ovat syntyneet akselille kehitysmaat-teollisuusmaat. Sisällöllisesti kiistat ovat pyörineet maailmankaupan vapauttamisen sekä kestävän kehityksen hankkeiden rahoittamisen ympärillä.
"Kehitysmaat hakevat vakuuksia kestävän kehityksen hankkeiden rahoitukselle ja samalla esillä on jälleen velkaongelma. Vaikka WTO:n Dohan sitoumuksia ei ole tarkoitus avata, kehitysmaat ovat edellyttäneet myös lisävakuuksia maailmanmarkkinoiden avaamiselle", sanoo kestävän kehityksen suurlähettiläs Taisto Huimasalo.
Bush loistaa
poissaolollaan
"Yhdysvallat on liikkeellä täysin omalla agendalla, ja se on korostanut yksityisen sektorin roolia ja toimien vapaaehtoisuutta. EU on ehkä johdonmukaisemmin painottanut käytäntöä ja sitä, että Johannesburgissa saavutettaisiin tuloksia sekä ympäristöpuolella että sosiaalisissa kysymyksissä", Huimasalo jatkaa.
Riidat globalisaation tulevaisuudesta ovat näkyneet myös kokouksen osallistujalistassa. Vaikka ennakkoon kokoukseen on ilmoittautunut ennätysmäiset 70 000 osallistujaa, valtion päämiesten lista on täyttynyt hitaasti. Kansanvälisten uutistoimistojen mukaan kriittinen sadan päämiehen raja on ylitetty aivan viime metreillä.
Nihkeintä vastaanottoa Johannesburgissa povataan Yhdysvalloille, sillä presidentti George W. Bush on ilmoittanut jättävänsä kokouksen väliin. Tämä on tulkittu Bushin hallituksen loogiseksi jatkoksi muun muassa sille, että maa on kieltäytynyt vahvistamasta Kioton ilmastosopimuksen pöytäkirjaa.
Yhdysvaltain valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Colin Powell, mikä kansainvälisten kansalaisjärjestöjen mielestä merkitsee kokouksen arvovallan laskua. Powellin odotetaan toisaalta kytkevän kestävän kehityksen terrorismin vastaiseen taisteluun, jolloin kokouksen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen tavoite voisi saada lisää pontta.
Huolta yleis-näkemyksestä
"Yhdysvaltain asenne on vielä hämärän peitossa. Valmistelukokouksissa se on hyväksynyt toimia muiden teollisuusmaiden tapaan, mutta samalla viestinyt, että se hyväksyy korkeintaan muutaman uuden sitoumuksen. Ei ole tietoa siitä, missä raja tulee vastaan", arvioi Suomen valtuuskuntaan kansalaisjärjestöjen edustajana kuuluva Aleksi Neuvonen Dodo ry:stä.
Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat olleet eniten huolissaan siitä, että kokouksella on ehkä liiankin laaja asialista. Jos isoista periaatteellisista ristiriidoista ei päästä sopuun, voivat käytännöllisemmätkin tulokset jäädä heikoiksi.
"Tietynlainen pelko yleisnäkemyksen puutteesta leimaa myös EU:ta, sillä senkin rivit ovat rakoilleet esimerkiksi tukipolitiikan ja lisääntymisterveyden kysymyksissä. Joka tapauksessa kestävä kehitys palaa nyt maailmanpolitiikan raskaaseen sarjaan, eikä kehitysmaidenkaan vaatimuksia ole ennen kokousta tuomittu täysin ylimitoitetuiksi", Neuvonen summaa.