Ilmatieteen laitos ryhtyi antamaan talvella 2011-12 pakkasvaroituksia. Eri puolilla Suomea pakkasrajat vaihtelevat. Etelä-Suomessa pakkasvaroitus annetaan, kun pakkasta on enemmän kuin -20 astetta, maan keskiosissa pakkasvaroituksen raja on -25 astetta ja maan pohjoisosissa -30 astetta.
Miksi pakkasrajoituksissa on alueellisia eroja, Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi Ari-Juhani Punkka?
”Tähän on oikeastaan kaksi perussyytä. Toinen niistä on ilmasto-oloihin tottuminen ja toinen on varoitusten toistuminen ja toistosta johtuva inflaatio. Jos pakkasraja olisi pohjoisessakin - 20, niin silloin varoitus voisi pakkasjaksojen aikana olla voimassa jopa viikkoja. Voidaan kysyä, mikä olisi tällaisen jatkuvasti voimassa olevan varoituksen teho ja merkitys.”
Kestääkö pohjoisen ihminen sitten paremmin pakkasta?
”Kyllä näin voidaan sanoa. Tutkimustenkin mukaan pohjoisen ihmiset ovat tottuneempia koviin pakkasiin. Lääketieteen puolella on tutkittu, että kun ihmiset oleilevat tietyn aikaa tietynlaisessa ilmastossa, heidän elimistönsä alkaa tottua siihen. Tästä johtuu se, että joku tietty pakkaslukema aiheuttaa eri ihmisille erilaiset vaikutukset.”
Pakkasvaroituksissa on kolme eri kategoriaa: kireä, erittäin kireä ja äärimmäisen kireä. Miten ne eroavat toisistaan?
”Pakkasvaroituksen sisältö ja sanamuoto on kaikissa kategorioissa sama. Eli että kireä pakkanen voi aiheuttaa riskiryhmille erityisongelmia.”
Kenelle pakkasvaroitukset on suunnattu?
”Pakkasvaroitusten avulla on tarkoitus ehkäistä kylmästä aiheutuvia terveysongelmia. Ilmatieteen laitoksen antamat helle-, uv-säteily- ja pakkasvaroitukset on kaikki suunnattu sille osalle väestöstä, jonka pitää ottaa nämä asiat huomioon. Pakkasella tällaisia riskiryhmiä ovat esimerkiksi ihmiset, joilla on tiettyjä sydänsairauksia ja hengityselinsairauksia. Näille ihmisille ei ole hyväksi lähteä ulos kovilla pakkasilla eikä varsinkaan rasittua kireissä pakkasissa.”
Ovatko suomalaiset niin uusavutonta kansaa, etteivät osaa varautua pakkasiin ilman Ilmatieteen laitoksen pakkasvaroitusta?
”En usko uusavuttomuuteen. Suomalaiset ovat sään suhteen valveutunutta kansaa. Tämä on kädenojennus tietyille väestönosille."
Antaako Ilmatieteen laitos ohjeistuksia siitä, että pitäisi esimerkiksi pysyä sisätiloissa?
”Pakkasvaroitusten tarkoituksena ei ole ohjeistaa ihmisiä. Tämä ei missään nimessä ole väestölle yleinen kehoitus pysyä sisällä tai välttää ulkoilemista. Tiedotamme ainoastaan, että kovat pakkaset voivat aiheuttaa riskiryhmille vaikutuksia.”
Onko pakkasvaroituksista tullut palautetta?
”Olemme saaneet jonkin verran palautetta, jossa luullaan, että näillä varoituksilla pyritään holhoamaan kansalaisia. Siitä ei suinkaan ole kysymys. Toisaalta olemme saaneet kiittävää palautetta riskiryhmiin kuuluvilta ihmisiltä.”
Onko Suomessa sellaisia sääilmiöitä, joista Ilmatieteen laitos antaa ihmisille kehotuksia esimerkiksi pysytellä sisällä?
”Suomessakin on sääilmiöitä, joiden kohdalla jokainen voi miettiä omaa ulkona liikkumista. Esimerkiksi viime vuoden Tapanimyrsky oli sellainen. Silloin annettiin viranomaistiedote, jossa ihmisiä pyydettiin tarkkailemaan säätilan kehitystä ja siirtymään tarvittaessa sisätiloihin. Erittäin voimakkaita kehotuksia ei kuitenkaan anneta, tuomme vain julki kulloisenkin tilanteen.”