Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen on perirauhallinen mies. Hän on osoittautunut myös nokkelasanaiseksi ja huumorintajuiseksi.
Kun Tornion entinen kaupunginjohtaja pulpahti ministerisalkun saatuaan laajemmin julkisuuden tietoisuuteen, Mannista luonnehdittiin keski-ikäiseksi harmaan värittömäksi keskustalaiseksi maaseudun edustajaksi. Ministerin kunta-alan asiaintuntemuksen kaikki myönsivät.
Manninen osoitti jo alkumetreillä eduskunnan kyselytunnilla sanavalmiutensa. Kerrankin yksi edustaja tuskaili eduskunnan kyselytunnilla, mitä hän osaa kotipuolessaan kansalaisille kertoa hallituksen aikeista, kun ilma on niin sakeana ristiriitaista tietoa. Alue- ja kuntaministeri vastasi: "Käskekää tulla kysymään minulta, niin saavat oikeaa tietoa."
Mannisen vieteri on pitänyt kutinsa myös hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen valmistelussa, vaikka hanke nostattaa paineita hallituspuolueiden välillä ja sisällä sekä kuntakentällä. Hän jaksaa toistaa, miten tärkeää ja välttämätöntä on viedä hanketta määrätietoisesti eteenpäin.
Puoluepoliittinen värisävy Mannisen puheisiin toki tulee siinä vaiheessa, kun keskustelu kääntyy hallituskumppani SDP:n vaatimukseen siitä, että uudistuksen yhteydessä on puhuttava myös kuntarakenteesta. Muiden keskustalaisten tavoin Manninen korostaa, että nyt pitää turvata ja pelastaa palvelut.
Nasevasti Manninen heitti äskettäisellä toimittajatapaamisellaan luun kurkkuun niille, jotka ryhtyivät epäilemään keskustan vastustavan kuntaliitoksia vain sen takia, että puolue pelkää oman kuntavaltansa kutistumista.
"Paras tie keskustalle päästä kaupunkeihin on liittää ympäristökuntia kaupunkiin. Näinhän tapahtui muun muassa Raahessa", Manninen napautti.
Hän kiisti tiukasti, että keskustan valta-asemilla olisi merkitystä siihen, että puolue on nihkeä kuntarakenteen rukkaamiselle. SDP pitää tätä uudistuksen välttämättömänä osana.
"Ei Suomen kuntakartan vihreys siitä mihinkään muutu, jos kuntia liitetään kaupunkeihin. Keskustahan siinä aina voittaa", Manninen paukutteli.
Oikeastaan on yllättävää, ettei tätä puolta ole tuotu tähänastisessa keskustelussa laajemmin esille. Ei tarvitse kuin katsoa valtuustojen voimasuhteilla väritettyä Suomen kuntakarttaa, niin Paavo Lipposen aikoinaan peräänkuuluttama sokea Reettakin näkee, että vihreys jyrää. Keskusta on vahva kuntapuolue, hyvin usein myös suurin puolue, yhdistyvissä kunnissakin.
Manninen muistutti myös, että Pelkosenniemellä liittyminen Kemijärveen kaatui muihin kuin keskustalaisiin. "Häpeäpilkku" Suomen kuntakartalla hänestä taas on se, etteivät Jyväskylä ja maalaiskunta ole liittyneet yhteen. Ne jatkavat kauluskuntaelämää, koska demarit haraavat vastaan kuten Kuusankoskellakin.
Summa summarum ja Mannisen sanoin kuntaliitokset ovat yhtä vaikeita kaikille puolueille. Siksi kukaan ei puhu pakkoliitoksista, vaan vannotaan vapaaehtoisuuden nimeen.
Eteenpäin liitoksissa mennään, mutta pitäisikö vauhtia kiihdyttää ja millä?
Paljon puhuttu porkkanaraha ei ole ratkaisu. Mikään raha ei riitä siihen, että hallitus ryhtyisi ostamaan kuntaliitoksia. Nytkin jo puhutaan siitä, että porkkanat ovat liian suuria. Kunnat taas tuijottavat enemmän valtionosuuksia.
Mannisen johtaman rakenneryhmän on määrä antaa esityksensä puitelaista valtiovarainministeri Eero Heinäluoman johtamalle ministeriryhmälle jo reilun kahden viikon kuluttua, 28. päivänä kuluvaa kuuta. Puitelaki on luvassa eduskuntaan kesäkuussa.
Lähiaikoina käydään kova vääntö siitä, kuinka poliittiset näkemyserot sovitetaan yhteen ja mitä uudistusta linjaavaan puitelakiin kirjoitetaan.
SDP pitää kiinni vahvojen peruskuntien säilymisestä ja haluaa uudistukselle napakan aikataulun. Kuntaliitoksille halutaan painaa kaasua. Keskustassa uskotaan liikkeen johtavan päämäärään, kunhan prosessi pidetään käynnissä ja korostetaan palveluihin tehtäviä uudistuksia.
Puoluesihteeri Eero Lankia varoitti SDP:tä siitä, että pakottava vimma kuntaliitoksiin voi ajaa koko palvelurakennehankkeen umpikujaan. Hän muistutti, että uudistus lähti liikkeelle palveluiden turvaamisesta, mutta tuntuu muuttuneen matkan varrella kuntarakenneuudistukseksi.
Oman hämmennyksensä soppaan toi SDP:tä johtava Heinäluoma. Hän toistaa sitkeästi sitä, että kuntaverotuksen muutoksesta on puhuttava samassa yhteydessä. Kuntakarttakin on hänen mielestään hevoskärryajalta.
Pääministeri Matti Vanhasen johdolla keskusta korostaa, ettei kunnan koko ole ratkaiseva. Tuloverotuksen painopisteen siirtämiselle valtionverosta kuntaveroon keskusta ei syty. Tämä voi Vanhasen mukaan johtaa jopa verotuksen kiristymiseen, jos kustannusten kasvua ei samalla pysytä pitämään kurissa.
Voi olla, että menee yötöiksi. Vai tuleeko ympäripyörä puitelaki, jota myöhemmin selitellään, tulkitaan ja sovitellaan? Se olisi huonoin lopputulos.