Rovaniemen hovioikeudessa selvitellään totuutta Kuusamon kunnallispolitiikasta ja elinkeinoelämästä. Hovioikeudessa alettiin keskiviikkona käsitellä kuusamolaisen Koillismaan Uutisten entisen päätoimittajan Matti Kyllösen tekemää valitusta hänen saamastaan kunnianloukkaustuomiosta.
Kyllönen tuomittiin käräjäoikeudessa sakkoihin kahdesta törkeästä kunnianloukkauksesta ja yhdestä kunnianloukkauksesta.
Tuomion mukaan Kyllönen loukkasi kirjoittelullaan vuoden 2002 aikana Kuusamon silloisen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Matti Heikkilän, toimitusjohtaja Risto Rontin ja Kuusamon hallintojohtajan Markku Kämäräisen kunniaa.
Kyllönen kirjoitti vähintäänkin roisin sanankääntein kolmikon toimista Kuusamon kunnallispolitiikassa ja elinkeinoelämässä. Heikkilän, Rontin ja Kämäräisen asianajaja Jouni Virranniemi sanoi hovioikeudessa, että kirjoitukset olivat valheellisia ja loukkaavia.
Hovioikeudessa Kyllönen vaatii tuomion kumoamista. Mikäli tuomio pysyy hovioikeudessa, Kyllönen vaatii hänelle käräjäoikeudessa maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen alentamista. Kihlakunnansyyttäjä Aila Paloheimo sekä Heikkilä, Rontti ja Kämäräinen vaativat valituksen hylkäämistä aiheettomana.
Keskiviikkona Rovaniemellä alkaneessa pääkäsittelyssä käytiin ensin läpi kirjallisia todisteita eli Kyllösen lehtikirjoituksia. Torstaina käsittely jatkuu muun muassa todistajien kuulemisella. Perjantaina ovat vuorossa loppulausunnot, tuomion hovioikeus antaa myöhemmin.
Kyllösen asianajaja Ilkka Kinnunen perusteli tuomion kumoamista sillä, että kirjoitukset eivät ole olleet loukkaavia ja valheellisia. Niillä pyrittiin päinvastoin herättämään keskustelua Kuusamon kunnallispolitiikasta.
"Tässä on pohjana täydellinen poliittinen valta keskustalla Kuusamossa ja paikkakunnan ainoana lehtenä ollut, Suomenmaa-konserniin kuuluva Koillis-Sanomat", Kinnunen aloitti.
Hänen mukaansa tästä tuli Kyllöselle paineita perustaa lehti, joka ruotisi keskustan valta-aseman tuomia ongelmia. Kyllönen perusti Koillismaan Uutiset 1992 ja luopui päätoimittajuudesta myydessään lehden 2002. Kinnunen ihmetteli, että Heikkilä, Rontti ja Kämäräinen eivät koskaan laatineet vastineita Kyllösen kirjoituksiin ja oikeustoimet aloitettiin vasta Kyllösen luovuttua lehdestä.
Pyrkyri puhutti
Asianajaja Kinnunen luetteli taustaksi myös Kyllösen oppiarvot sekä journalistisen kokemuksen. "Kyllösen oppineisuus ja kokemus ovat raskauttava seikka. Tilanne olisi päinvastainen, jos kirjoittajana olisi ollut joku työmies", syyttäjä piikitteli.
Keskiviikkona oikeudessa keskusteltiin myös Kyllösen sanavalinnoista. Puolustuksen mukaan sana pyrkyri ei ole negatiivinen ilmaisu. Syyttäjä oli toista mieltä.