Keskustelu Suomen perustuslain toimivuudesta näyttää selvästi yltyvän. Pääministeri Matti Vanhaseltakin (kesk.) odotetaan jonkinlaista alustavaa linjausta viikonloppuna Lahdessa pidettävässä keskustan puoluevaltuuskunnan kokouksessa. Muodollisesti perustuslain toimivuutta ja muutostarpeita valmisteleva työryhmä aloittaa työnsä vasta syksyllä.
Vaikka perustuslaki onkin laaja kokonaisuus, on julkinen keskustelu keskittynyt oikeastaan vain yhteen asiakokonaisuuteen: presidentin valtaoikeuksiin. Tässä taas näkyvimmin on ollut esillä ulkopolitiikan johtaminen. Tosin tämä aihe on ollut keskustelluin asia siitä lähtien, kun perustuslaki vajaat kahdeksan vuotta sitten tuli voimaan.
Lakiin kirjattiin, että ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Presidentti Tarja Halonen on tulkinnut lakia niin, että paino on sanalla johtaa. Jotkut muut ovat korostaneet yhteistoimintaa.
Halosen tiedetään olevan haluton karsimaan presidentin valtaoikeuksia, vaikka mahdolliset muutokset eivät mitenkään koske enää häntä.
Halonen on saanut tukea monilta poliitikoilta. Viime presidentinvaalissa Halosen vastaehdokkaana ollut, nykyinen eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) ei liioin lämpene presidentin valtaoikeuksien karsimiseen. Sen sijaan hän olisi valmis lyhentämän presidentin toimikauden neljäksi vuodeksi.
Salaisia keskusteluja
Ulkopolitiikan johtamiskysymys oli kompromissi. Jo lakia laadittaessa heräsi epäily ongelmista, joita voi syntyä, jos presidentti ja valtioneuvosto ovat eri mieltä. Toistaiseksi mitään suuria ristiriitoja ei kuitenkaan ole ollut, joten laki ei ole joutunut koetukselle.
Ulkopuolisten tosin on vaikea ottaa kantaa ulkopolitiikan johtamisen sujuvuuteen, sillä ne keskustelut ovat salaisia. Foorumi, jossa tätä yhteistoimintaa harjoitetaan, on nykyisin valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (utvan) ja tasavallan presidentin yhteiskokous, ja sen asiakirjat ovat salaisia pitkään. Itse asiassa utva ei ole kertaakaan ollut semmoisenaan koolla uuden perustuslain aikana.
Yhteiskokouksesta on tullut sentään sen verran tullut tietoja julkisuuteen, että asioista kyllä esitetään erilaisia mielipiteitä. Keskustelulla kuitenkin haetaan yksimielisyyttä. Pääministerin tehtävänä on kirjauttaa yhteinen kanta pöytäkirjaan.
Monet, esimerkiksi uusi ulkoministeri Alexander Stubb (kok.), ovat sitä mieltä, että presidentin ei tulisi osallistua EU:n huippukokouksiin. Perusteluna on se, että EU-politiikka kuuluu valtioneuvoston vastuualueeseen. Yhä yleisemmäksi tuntuukin tulevan käsitys, että presidentin olisi luovuttava tästä käytännöstä.