Rintamalinjat Turkin jäsenyyden kannattajien ja vastustajien välillä ovat vähitellen hahmottumassa, kun ratkaisevaan EU:n huippukokoukseen on aikaa pari viikkoa.
Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta tyrmäsi ajatuksen "erityissuhteesta" Turkin kanssa täysjäsenyyden sijaan.Valiokunta käsitteli julkilausumaa Turkista juuri ennen kuin jäsenmaat aloittivat keskiviikkona huippukokouksen päätöslauselmien käsittelyn. "Erityissuhde" on saanut jonkin verran kannatusta viime kuukausien aikana.
Jäsenmaiden ensimmäisessä keskustelussa toistettiin tunnetut kannat, ja kokouksen jälkeen jäsenmaat ovat vielä puheväleissä.
Saksa ja Belgia torjuivat vaihtoehdot
Puheenjohtajamaa Hollanti ei puuttunut maanantaina julkisuuteen vuotaneessa päätöslauselmaehdotuksessa mahdollisuuteen muusta kuin jäsenyydestä, mutta asetti Turkille sen sijaan tiukempia ehtoja kuin komissio omassa raportissaan lokakuussa.
Jäsenmaissa alkoi uusi Turkki-keskustelu maanantaina jälleen siitä, miten Turkin jäsenyyteen ja muihin vaihtoehtoihin suhtaudutaan. Saksan ja Belgian hallitukset esittivät uudelleen tukensa Turkin jäsenyydelle liittokansleri Gerhard Schröderin ja pääministeri Guy Verhofstadtin tavattua Berliinissä keskiviikkona.
"Kun sanomme jäsenyysneuvottelut, me tarkoitamme jäsenyysneuvotteluja emmekä jotakin muuta", Schröder sanoi.
Verhofstadtin mukaan ei tarvita muita vaihtoehtoja kuten "erityissuhteet", vaan normaalit jäsenyysneuvottelut.
Itävalta, joka kannattaa saksalaisten ja ranskalaisten oikeistopuolueiden tavoin erityissuhdetta, sanoi tiistaina, että neuvottelujen lopputulos pitäisi jättää auki.
"Me haluamme EU:n huippukokoukseen tekstin, jossa todetaan lopputuloksen olevan auki", liittokansleri Wolfgang Schüssel sanoi.
Kypros osoittautuu ongelmaksi
Hollannin laatimassa luonnoksessa todetaan, että Turkin olisi käytännössä tunnustettava Kyproksen kansainvälisesti tunnustettu hallitus.
Jäsenyysneuvotteluja käydään periaatteessa Turkin ja 25 jäsenmaan välillä, vaikka komissio johtaa neuvotteluja. Tilanne on hieman outo, jos yhtä valtiota ei ole tunnustettu.
Hollanti esitti luonnoksessa myös pysyvää maahanmuuton valvontaa turkkilaisille sekä neuvottelujen keskeyttämistä jäsenmaiden kolmanneksen päätöksellä, jos Turkki taantuu uudistuskehityksessä.
Kypros ja Kreikka eivät ole toistaiseksi pahemmin uhanneet kaataa neuvotteluja, mutta Kyproksella on useita ehtoja neuvottelujen alkamiselle. Tunnustamisen lisäksi Turkin on vedettävä pois joukkonsa saaren pohjoisosasta ja lopetettava mannerturkkilaisten muuttovirta saaren pohjoisosaan.
Turkin ulkoministerin Abdullah Gülin mukaan Kyproksen ensin yhdistyttävä ennen kuin Turkki voi tunnustaa Kyproksen. Turkin vaikutusvaltainen kansallisen turvallisuuden neuvosto, joka koostuu pääasiassa sotilaista, ilmoitti Hollannin luonnoksen julkisuuteen tulon jälkeen, että Kyproksen tunnustaminen on liian varhaista.
Parlamentti vaati lisäponnisteluja
Myös parlamentin ulkoasiainvaliokunta vaati turkkilaisten joukkojen vetämistä pois Kyprokselta ja painotti lisäponnistuksia ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamiseksi ja kidutuksen lopettamiseksi. Se kehotti Turkkia myös sovintoon Kaakkois-Turkin kurdijoukkojen kanssa.