Yhteiskunnallinen keskustelu pyörii liikaa nenän edessä, nykyisyydessä, paheksuu valtiosihteeri Raimo Sailas. Hänen mielestään pitäisi reagoida asioihin, jotka ovat edessämme vuosina 2025-2030.
"Tulevaisuuden haasteet ovat käsissämme, sylissämme. Ei niitä auta katsoa ensi vuosikymmenellä", Sailas rummutti Oulaisissa, jossa hän puhui Oulun eteläisen alueen kuntapäättäjille pidetyssä talousseminaarissa.
Sailaksen mukaan on täysin turhaa keskustella esimerkiksi siitä, nostetaanko opiskelijoiden ateriatukea 20 sentillä vai ei. Tärkeät asiat ovat isompia.
"Kuinka paljon opiskelijoiden maksettavaksi tulee valtion velasta aiheutuvia korkomenoja?" Sailas kysyy.
Valtion velka oli vuonna 1990 vain kymmenen miljardia euroa, kun se nousi vuoteen 1998 mennessä seitsenkertaiseksi. Viimeisen vuosikymmenen velkataakka on pysytellyt 60 miljardissa eurossa.
"Tästä velasta aiheutuu 2,2-2,3 miljardin euron korkomenot. Se on yhtä paljon kuin puolustusministeriön budjettimenot. Kun korkotaso on kääntynyt nousuun, korkomenotkin ovat lievässä kasvussa", Sailas perustelee.
Vaikka velkamäärä suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on laskenut, siinäkin on harhaa, sillä kymmenen prosenttia laskusta on aikaansaatu omaisuutta myymällä.
"Velkaa ei ole lyhennetty kymmeneen vuoteen. Velan lyhentäminen hyvinä aikoina on fiksua politiikkaa. Nyt on eletty liian väljästi. Olisiko pitänyt lyhentää velkaa? Sen näyttää historia", Sailas muistutti.
Maailmanhistorian
suurin muutos
Valtiosihteeri heitteli auditorion piirtoheittimelle uhkakuvakalvoja yksi toisensa perään. Esimerkiksi ikäsidonnaiset julkiset menot kasvavat suhteessa bkt:hen Suomessa 5,5 prosenttia 25 vuoden aikana, vaikka ei tulisi yhtään päätöstä niiden lisäämiseksi.
Väestön ikääntymisen aiheuttamat eläke-, sosiaali- ja terveys- sekä sairausvakuutusmenojen kasvut ovat nostamassa kokonaisveroasteen lähelle 50 prosenttia.
"Verohelpotukset eivät ole muuttaneet kokonaisveroastetta mihinkään suuntaan", Sailas tietää.
Kaiken muutoksen pohjalla ovat suuret, eläköityvät ikäluokat. Työikäisten ihmisten määrä kääntyy muutaman vuoden päästä laskuun ensimmäistä kertaa Suomen historiassa.
Muutos ikärakenteessa on niin nopea ja jyrkkä, että sellaista ei ole ennen nähty.
"Ei koko maailmanhistoriassa", Sailas väittää.
Vuonna 2030 on laskelmien mukaan 583 000 yli 65-vuotiasta kansalaista enemmän kuin nyt. Vastaavasti työikäisten määrä laskee 317 000 hengellä. Vanhusväestön osuutta korostaa vielä se tosiasia, että ihmiset elävät yhä pidempään.
"Meillä on - tottakai - rahaa eläkkeisiin jatkossakin. Mutta onko mihinkään muuhun? Äänestysvoima siirtyy jatkossa entistä vanhemmille. Riittääkö lapsilisien puolustajia?" Sailas kysyy.