Sisäministeri Paula Risikko (kok.) ei halua ottaa suoraan kantaa siihen, olisivatko niin sanotut palautuskeskukset hyvä vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille henkilöille.
Asia nousi esiin tänään, kun keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoi, että tiukemman valvonnan palautuskeskuksia on harkittava. Kaikkosen mielestä on tiedettävä, missä paperittomat ja kielteisen päätöksen saaneet ovat ja mitä he tekevät.
Risikko kuitenkin kommentoi, että ministeriö käy läpi turvapaikkaprosessin ja että kaikki elementit arvioidaan vielä kerran.
- Selvitämme, miten turvapaikkaprosessia voisi nopeuttaa ja voidaanko aikarajoja tarkastella, missä vaiheessa on tapahduttava mitäkin, Risikko listaa.
Poliisihallitus on aiemmin arvioinut Risikon mukaan, että palautuskeskukset eivät ole paras ratkaisu asiaan.
Myös valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi aiemmin tänään, että palautuskeskukset on syytä miettiä uudelleen.
Orpo kommentoi asiaa Mikkelissä kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäpäivillä. Orpo sanoo, että joidenkin ihmisten osalta kielteinen päätös voi aiheuttaa riskitilanteita.
Orpon mielestä myös turvallisuusviranomaisten määrärahat on tarkasteltava uudelleen Turun tapahtumien jälkeen. Orpo sanoo, että mikäli ensi vuodelle suunnitellut määrärahalisäykset turvallisuusmenoihin eivät vastaa tämänhetkistä tarvetta, rahat pitää löytää.
Valtiovarainministeriö on esittänyt poliisille 34,5 miljoonan euron määrärahalisäystä, suojelupoliisille 3,5 miljoonan euron lisäystä ja rajavartiolaitokselle noin kahdeksan miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.
Ontuiko tietojen vaihto?
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo selvittävänsä parhaillaan sitä, miksi Turun puukkoiskusta epäilty marokkolaismies ei näkynyt rekisterissä Suomessa. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi STT:lle, että Euroopasta turvapaikkaa hakevien sormenjäljet tallennetaan Eurodac-rekisteriin, jossa miehen tietoja ei siis nyt ollut.
STT kertoi eilen, että mies saapui Euroopassa ensin Saksaan. Abderrahman Mechkah rekisteröitiin, ja häneltä otettiin dna-näytteet sekä biometriset tunnisteet. Turvapaikanhakijaksi hän ei saksalaismedian tiedon mukaan rekisteröitynyt.
Mies olisi voitu Dublin-menettelyn myötä palauttaa Saksaan, mutta näin ei toimittu.
Maahanmuuttoviraston Repo sanoi, että ongelmana on, etteivät viranomaiset pääse käsiksi kaikkiin Euroopan maiden rekistereihin, esimerkiksi rikoksen perusteella tehtyihin rekisteröinteihin.
Häkkänen sanoo odottavansa viranomaisdataa siitä, mitä on tapahtunut.
- Onko meillä edelleen sellainen tilanne, ettei eurooppalainen yhteistyö pelaa? On avainkysymys, että tietojen vaihtaminen toimii. Jos henkilö siirtyy toisesta maasta toiseen ja jos hänellä on mahdollisesti taustallaan rikoksia, se on pakko saada tietoon.
Häkkänen uskoo, että asia nousee esiin Euroopan oikeusministereiden seuraavassa kokouksessa.
- Selvitämme kuitenkin nyt yksityiskohtaisesti sitä, mitä on tapahtunut, Häkkänen sanoo.