Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxell haluaa, että edessä olevassa vaalikeskustelussa painopiste siirretään menoista tuloihin.
EK:n kevätkokouksessa Helsingissä tiistaina puhunut ministeri Taxell korosti, että nyt tarvitaan analyyttista keskustelua ja sen pohjalta yhteisymmärrys siitä, mitkä ovat ne keskeiset tekijät, joiden varassa Suomen talouden kehitys on. "Jos syntyy yhteinen näkemys pohjasta sekä analyysi muutoksesta, voidaan paremmin keskustella myös välineistä, miten tässä tilanteessa toimitaan", Taxell evästi.
"Olisi tärkeää löytää yhteinen näkemys osaamisen, yrittäjyyden ja yhteistyön merkityksestä työllisyyden ja hyvinvoinnin perustana", Taxell sanoi. EK on valmis tällaiseen vuoropuheluun, ja itse asiassa tämäntapaista työtä tehdäänkin jo alivaltiosihteeri Vesa Vihriälän johtamassa hankkeessa, jossa myös työmarkkinajärjestöt ovat mukana. Tuloksia käytetään myös päivitettäessä ensi syksynä Suomen kansallista Lissabon-ohjelmaa.
"Kaikki ovat kiinnostuneita hyvinvoinnista, mutta sen ylläpitoon ei ole resursseja, ellei ole kasvua. Toivon, että yhteiskunnallinen keskustelu kohdistuisi nykyistä paljon enemmän tuloihin kuin menoihin", Taxell suomensi
Työllisyysaste ylös
EK on koonnut omat keskeiset tavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle ja näkemyksensä vaalikeskusteluun tiistaina julkistettuun asiakirjaan "Menestyvien yritysten Suomi - kohti eduskuntavaaleja 2007". Asiakirja koostuu EK:n viimeisen puolen vuoden aikana julkaisemista, muun muassa työmarkkinoita, verotusta ja koulutusta linjaavista asiakirjoista.
Keskustelua ovat herättäneet muun muassa laittomien lakkojen seuraamusten kiristämisvaatimukset sekä verokevennysvaatimukset. Työrauhan suhteen Taxell uudisti jo syksyllä tekemänsä esityksen, että sovittelujärjestelmän kehittämiseen asetettaisiin selvityshenkilö. "Pidän esitystä edelleen hyvänä", hän sanoi.
EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs totesi, että hyvinvoinnin rahoituksen turvaaminen tarkoittaa kilpailukykyistä ympäristöä, johon myös investoinnit hakeutuvat. Työllisyysasteen nosto on välttämätön ikääntymiskehityksen vuoksi.
Investoinnit Suomeen ovat olleet viime aikoina matalalla, sillä Suomi ei houkuttele. "On myös huolestuttavaa, että investoinnit eivät mene kapasiteetin lisäämiseen vaan rationalisointiin ja korvaaviin investointeihin. Myönteistä on, että lähes puolet investoinnista menee tutkimus- ja kehitystoimintaan", Fagernäs ynnäsi.
Rajoitteita näkyvissä
Fagernäs sanoi EK:n tähdentävän hyvinvoinnin turvaamisen haastetta siinäkin valossa, että pidemmän aikavälin ennusteet osoittavat Suomen talouskasvun jäävän oleellisesti nykyistä matalammaksi.
"Hyvinvoinnin rahoituksen turvaaminen vaatii jatkossakin lähelle kolmen prosentin kasvua. Rajoitteita on näkyvissä, ja tämä on haaste", hän toivoi muistettavan, kun puolueet kesällä rustaavat vaaliohjelmiaan.
Puolueet lupaavat vaalipuheissa paljon sellaista, mikä pakkaa unohtumaan vaalien jälkeen. Taxell naurahti, että kyllä toivomus onkin, ettei kaikista lupauksista pidetä kiinni. Lupaukset kun kohdistuvat menopuoleen, mutta tuloja ei ole tapana liikaa lupailla.