Suomen keskustan sisäinen kamppailu johtavista luottamushenkilöpaikoista on repinyt pahasti puolueen rivejä kahteen leiriin Ylivieskassa. Neuvottelut ovat jumiutuneet, ja on mahdollista, että lopulliset valinnat tehdään vasta valtuuston kokouksessa. Jopa keskustan hajoamisesta kahdeksi valtuustoryhmäksi vihjaillaan.
"Neuvottelut ovat edenneet eri tavalla kuin ennen, ja ne ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. Osittain syy on siinä, että keskustan sisällä tilanne on pysähtynyt, eivätkä linjat ole selvät", vahvistaa keskustapuolueen neuvotteluryhmän vetäjä Kalle Luhtasela, joka itsekin on pyrkimässä kaupunginhallituksen puheenjohtajan paikalle.
Merkit viittaavat siihen, ettei valtuustokauden alku lupaa yhtään seesteisempiä aikoja Ylivieskan kunnallispolitiikkaan. Jo ennen vaaleja keskustan sisällä puhuttiin, että vaaleihin lähdetään kahdella listalla. Nyt on mahdollista, että keskustasta tulee johtaville paikoille useampia ehdokkaita, jolloin valtuuston pienpuolueet nousevat ratkaisijan rooliin.
Keskustan kahtiajako juontaa juurensa päättyvän vaalikauden riitaisuuksista. Kaupunginjohtaja Harri Viitasen erottamisprosessi sekä Vieska Energian liiketoimintakauppa jakoivat keskustan leireihin, joista ei näytetä päästävän eroon. Päin vastoin, juopa ryhmittymien välissä on syvenemässä.
Keskustan piirissä paheksutaan sitä, että keskeisille paikoille ollaan nostamassa henkilöitä, joiden vaalimenestys ei siihen antaisi aihetta. Kaupunginhallitukseen ovat nousemassa muun muassa arvalla valtuustoon päässyt Tuija Haikola sekä ääniään tuntuvasti menettäneet Kaisa Haapakoski ja Heikki Jokinen.
Tilannetta mutkistaa vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto luottamuspaikkajaossa, mikä tuo niille yhden hallituspaikan. Vaalituloksen perusteella demareille kuuluu kaksi paikkaa ja kokoomukselle yksi. Näin ollen keskustan paikkamäärä vähenee kuudesta viiteen.
Entinen vähemmistö
nousemassa valtaan
Tällä hetkellä näyttää siltä, että päättyvällä vaalikaudella isoissa kiistoissa keskustan vähemmistöön jäänyt ryhmä lisää valtaansa keskustassa. Sen sanotaan vähitellen miehittäneen kunnallisjärjestön johtopaikat ja vahvistaneen sitä kautta asemiaan johtopaikkojen tavoittelussa.
Kaupunginhallituksen johtoon on nousemassa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Juha Syrjälä, joka kuului Viitasen erottamista vaatineeseen valtuutettujen joukkoon. Hän ei myönnä puolueen kahtiajakoa eikä suostu nimeämään itseään mihinkään siipeen.
"Olen kunnallisjärjestön puheenjohtajana painottanut alusta lähtien, että valintaprosessin pitää olla avoin, kansanvaltainen ja järjestön sääntöjen mukainen. Sillä tavalla tässä myös edetään", hän sanoo.
Hänen mielestään on luonnollista, että koville johtopaikoille pyrittäessä henkilöiden taakse muodostuu tukijoukkoja. Hän ei itse aio ryhtyä häiriköksi, jos hän ei tule valituksi hallituksen johtoon. "Sellainen ajatus on minulle vieras."
Myös väitteet kunnallisjärjestön tietoisesta miehittämisestä Syrjälä tyrmää. "No huh huh. Onpa kovia väitteitä."
Syrjälä ei pidä poissuljettuna mahdollisuutta, että vielä valtuuston kokouksessa keskustasta on kilpailevia ehdokkaita johtopaikoille. Sekin kuuluu hänen mielestään demokratiaan.
"Pidän kuitenkin kummallisena, jos joku ei tyydy perinteiseen valintamenettelyyn."
Hannula vahvoilla
valtuuston johtoon
Myös valtuuston puheenjohtajan paikasta käydään kovaa kisaa. Vahvimmilla on Jouko Hannula, jonka taakse entinen vähemmistöryhmä on asettunut. Nykyinen puheenjohtaja Kaija-Maija Perkkiö hävisi hänelle taajaman osaston äänestyksessä niukasti kahdella äänellä.
Hannula näkee tilanteessa muutostahtoa, jossa vähemmistöön jäävät reagoivat voimakkaasti. Hän ei kuitenkaan usko valtuustoryhmän hajoamiseen.
Perkkiö sanoo luottavansa demokraattiseen lopputulokseen.
"Ennenkin on ollut vaikeita asioita, eikä ryhmä ole hajonnut. Nyt kysytään malttia, että pääsisimme tekemään aidosti sitä, mihin meidät on valittu eli kehittämään Ylivieskaa."