Kaupunginarkkitehti Jari Heikkilän mielestä Rautatienkadun ja Heikinkadun kulman täydentäminen on yksi Oulun keskustan parhaita ympäristötekoja.
"Kaupungilta on puuttunut kulmahammas, jonka ammottava aukko nyt rakennettavan hankkeen myötä täyttyy. Keskustan palvelujen ääreen saadaan uutta asumista."
Samaan aikaan on selvää, että hankkeesta joku joutuu myös kärsimään, myöntää Heikkilä.
"Tätä ei voida mitenkään välttää. Samanlaisia urotekoja tarvitaan ehdottomasti lisää, vaikka kaikissa tulevissakin hankkeissa joku menettää tähän asti nauttimiaan etuja."
Heikkilä innostuu pohtimaan asiaa Nimby-ilmiön ("Not in my backyard") kannalta. Nimby-ilmiöllä tarkoitetaan rakentamista, jota kaikki pitävät välttämättömänä ja kannatettavana, mutta jota kukaan ei halua omaan lähiympäristöönsä.
"Oulussa kaikki lienevät yksimielisiä siitä, että kaupungistamme pitää tehdä kaupunkimaisempi. Kaupunkia pitää täydentää, tiivistää ja korottaa. Myös ekologiset seikat puhuvat kaupungin tiivistämisen puolesta. On ympäristöystävällistä ja energiatehokasta, että mahdollisimman moni oululainen asuu jalankulkuetäisyydellä keskustan palveluista, jolloin energiaa tuhlaava autoileminen vähenee."
Valitettavasti on Heikkilän mukaan myös väistämätöntä, että uutta rakennettaessa, vanhaa laajennettaessa tai korotettaessa jonkun vanhassa ympäristössä asuvan näköalat heikkenevät.
"Nimby-ilmiön taustalla on aina todellinen ja aito huoli. Uutta rakentamista vastustava taistelee hyvien ja puolustettavien asioiden puolesta. Mutta asialla on toinen puolensa. Jos kaikki vastustus otetaan huomioon, ei kaupunkiin koskaan voitaisi rakentaa uutta."