Kes­kus­tan Lin­ti­lä: En halua uskoa AKT:n ja Sdp:n vä­li­seen sa­la­liit­toon

Keskustan Mika Lintilä kysyy, missä on AKT:n yhteiskuntavastuu.

Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Lintilä on sydämistynyt siitä, että Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n vaikuttajat ja aktiivit ovat valmiita poliittiseen lakkoon ensi vuoden keväänä, ellei hallitus muuten peru pakottavaa lainsäädäntöä.

– Missä on AKT:n yhteiskuntavastuu? Jokainen ymmärtää, että lakot olisivat myrkkyä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. AKT:n uhkailua on mahdotonta myös käsittää siksi, että nyt jos koskaan kaikkien vastuullisten päättäjien tulisi toimia sen puolesta, että työmarkkinajärjestöt voivat päästä sopuun, Lintilä kirjoittaa tiedotteessaan.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n vaikuttajat ja aktiivit ovat valmiita poliittiseen lakkoon jo vuoden 2016 keväällä. Välitön lakkovalmius selviää Lännen Median kyselystä, johon vastasi 75 ammattiliiton vaikuttajaa ja aktiivia.

Vastaajista peräti 81 prosenttia on sitä mieltä, että AKT:n jäsenistön pitää tarvittaessa ryhtyä vuoden 2016 keväällä poliittiseen lakkoon. Työmarkkinatilanteen kannalta on merkittävää, että kyselyyn vastanneista yhdeksästä AKT:n hallituksen jäsenestä jokainen kannattaa poliittista lakkoa, jos maan hallitus ei muuten peru pakottavaa lainsäädäntöä.

Lintilän ja maan hallituksen mukaan kyse on yritysten kilpailukykyä parantavista toimista.

– Suomen suunnan muuttamisen edellytys on, että palautamme maamme kilpailukyvyn. Sopimalla saataisiin aikaan kaikkien suomalaisten kannalta paras ratkaisu. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pääse tulokseen, hallitus joutuu viemään eteenpäin sopimansa kilpailukykytoimet. Tämä on koko ajan avoimesti todettu. Sellaiseen vaihtoehtoon Suomella ei ole varaa, että mitään ei tehtäisi, Lintilä toteaa.

”Haluan kuulla, mitä mieltä Sdp on AKT:n lakkouhkailusta”

Lintilä sanoo Lännen Medialle, että pääoppositiopuolue Sdp on hänen mielestään vaiennut suhteestaan AKT:hen ja suhtautumisestaan AKT:n lakkolinjaan.

– AKT on hyvin sd-vetoinen liitto. Ei voi olla olematta merkitystä sillä, miten Sdp suhtautuu tilanteeseen. Sosialidemokraatit ovat kertoneet, että he haluaisivat neuvottelutulosta yhdessä sopimalla. Nyt odotan, että he vetoaisivat AKT:hen ja tekisivät kaikkensa, jotta neuvottelut alkaisivat mahdollisimman rakentavalta ja puhtaalta pöydältä, Lintilä sanoo.

Keskustalainen vaatii vastauksia ja selvitystä pääoppositiopuolueen AKT-suhteesta erityisesti puoluejohtaja Antti Rinteeltä.

– Haluan kuulla, mitä mieltä Sdp on AKT:n lakkouhkailusta ja kannattaako pääoppositiopuolue yhteiskuntasopimusta vai ei. Näihin kysymyksiin puheenjohtaja Antti Rinteeltä ja muilta johtavilta sosialidemokraateilta odotetaan vastauksia.

Onko Sdp:n AKT-suhde jäänyt mielestänne epäselväksi, keskustan Mika Lintilä?

– On jäänyt tai ainakin siitä on vaiettu. Minä korostan, että tässä on neuvotteluosapuolilla vielä aikaa. Kaikki peräänkuuluttavat sopimuksen saamista. Ainoa, joka heittää kapuloita rattaisiin, on AKT.

Joulukuun suosituin poliittinen salaliittoteoria

Lintilä on hyvin tietoinen joulukuun suosituimmasta poliittisesta salaliittoteoriasta, jonka mukaan Sdp:llä ei enää olisi halua edistää työmarkkinasopimuksen syntymistä, koska hallituksen vaikeudet näyttävät lisäävän opposition kannatusta.

– Olen tietoinen näistä puheista. En haluaisi ainakaan uskoa niihin, koska nyt on aivan eri luokan asioista kyse kuin jonkin poliittisen puolueen kannatuksesta. Nyt puhutaan siitä, kuinka syvälle Suomi vielä syöksyy ja kuinka dramaattisia keinoja joudumme käyttämään, että nousuun päästään. On hyvin edesvastuutonta, että tilannetta käytettäisiin poliittisen kannatuksen kasvattamiseen, Lintilä jyrähtää spekulaatioille.

Neuvotteluiden katkeaminen joulukuun alussa johtui Lintilän mukaan sekä AKT:stä että Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta.

– Varmasti syytä on molemmissa. Nyt pitäisi nähdä iso kuva ja etsiä sopu. Sen sijaan, että AKT teroittaisi lakkokirvestä, sen pitäisi edistää neuvottelupöytään pääsyä.

Lintilä huomauttaa, että osa palkansaajien ansionmenetyksistä mahdollisesti korvautuisi noin miljardin euron tuloveronkevennyksillä, joista hallituksen on määrä päättää alkuvuodesta 2017, mikäli hallituksen kilpailukykytavoitteeseen on sitä ennen päästy.

Ilmoita asiavirheestä