Pääkirjoitus

Kes­kus­tan lii­ke­toi­min­to­jen ke­hit­tä­mi­nen on ekoteko

Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on valmistunut tutkimus, joka osoittaa, että kauas keskustoista ja ihmisasumuksista rakennetut suuret liiketilat ovat ympäristön kannalta huonoimpia. Niiden jättämä niin sanottu hiilijalanjälki on paljon pidempi kuin sellaisten kauppapaikkojen, jotka on rakennettu taajaan asutuille alueille.

Oulun yliopiston maantieteen laitoksella on valmistunut tutkimus, joka osoittaa, että kauas keskustoista ja ihmisasumuksista rakennetut suuret liiketilat ovat ympäristön kannalta huonoimpia. Niiden jättämä niin sanottu hiilijalanjälki on paljon pidempi kuin sellaisten kauppapaikkojen, jotka on rakennettu taajaan asutuille alueille.

Tutkimuksessa selvitettiin kauppapaikkojen ympäristövaikutusta laskemalla hiilidioksidipäästöjä, jotka aiheutuvat siitä, kun marketteihin kuljetaan autoilla kaukaa. Peltomarkettien hiilidioksidipäästöt saattavat tämän mukaan olla jopa 1,5 -kertaiset verrattuna kaupungin keskusta-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin kauppapaikkoihin.

Selvitys ei puolla sen enempää Kiiminkiin suunnitellun Ideaparkin kuin Kempeleen Zatelliitin rakentamista. Nykyisistä Oulun liepeillä olevista kauppapaikoista mustin jälki syntyy matkattaessa Zeppeliiniin. Päästöjen vertailussa parhaiten pärjäävät Raksilan marketit.

EU:n aluekehitysrahaston tuella tehdyn tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mihin kaupan suuria yksiköitä Oulun alueella kannattaa rakentaa. Nyt saatujen selvitysten mukaan Oulun kaupungin painopisteeksi ottama keskusta-alueen kehittäminen on sopusoinnussa tulosten kanssa. Raksilan ja torin välinen alue on ympäristösyin perusteltua kaupan rakentamisaluetta.

Jokainen kaupungin keskustassa kulkeva tietää, että pysäköintimahdollisuudet eivät nykyisellään riitä tyydyttämään ihmisten vaatimuksia. Niin kauan kuin parkkiongelma on se, mikä se nyt on, keskustan ja sen lähialueiden kehittäminen eläväksi kauppapaikaksi ontuu. Kallioparkista odotetaan tämän pulman ratkaisijaa.