Keskusta räväytti taas. Jarmo Korhosen veret seisauttava palkkajäädytyslausunto toi mieleen 1990-luvun alun laman. Ei pelkästään kaatuneen Sorsan yhteiskuntasopimuksen palkanalennuksineen vaan lamaa edeltävän keskustelun Suomen talouden tilasta.
Keskustan puheenjohtaja Paavo Väyrynen piti 1980-luvun lopulla yllä sitkeästi keskustelua siitä, että Neuvostoliiton kauppa on ajautumassa kriisiin. SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Kalevi Sorsa raivostui Väyryselle ja keskustalle. Hänen mukaansa keskusta teki vain politiikkaa idänkaupalla. Keskustan ja SDP:n suhteet tulehtuivat pahasti, ja kumpikin osapuoli alkoi tunnustella mahdollisuutta muodostaa vaalien jälkeen hallitus kokoomuksen kanssa.
Sinipuna syntyi kovien valtapoliittisten vääntöjen jälkeen. Hallitus sai syliinsä talouskriisin, jonka suurin syyllinen oli Neuvostoliiton kaupan romahtaminen. Väyrysen ennustus oli toteutunut.
Korhonen synkistelee nyt kuin Väyrynen konsanaan. Moni poliittisen lähihistorian tunteva kysyykin, löytyykö paras taloustuntemus jälleen kerran keskustan puoluetoimistosta. Käykö taas niin, että poliitikkojen enemmistön, ay-liikkeen, elinkeinoelämän ja virkamiesten vakuutteluista huolimatta rahoituskriisi iskee täydellä voimalla Suomeen ja lamauttaa talouden?
Mikään ei ole mahdotonta, mutta kyllä Suomen iskukestävyys on nyt monin verroin parempi kuin 1990-luvun alussa. Yritykset ovat vakavaraisempia, valtion menokuri on tiukempaa ja ennen muuta Suomen talouden rakenne on monipuolisempi. Esimerkiksi Nokia oli 1990-luvun alussa aivan jokin muu yritys kuin maailman suurin matkapuhelinvalmistaja.
Suomen itänaapurikin oli 1990-luvun alussa paljon sekasortoisemmassa tilassa kuin nykyinen Venäjä, joka kärsii osakekurssien alamäestä kuten muutkin maat. Tämä ei poista tosiasiaa, että Venäjä on vaurastunut. MTV3:n uutisissa kerrottiin, että Pietarissa järjestettiin historian ensimmäiset asuntomessut suomalaisvoimin. Moni messukävijä aikoi luottaa näkemänsä perusteella suomalaisten rakentamaan taloon. Presidentti Dmitri Medvedev haluaa lisätä pientalotuotantoa Venäjällä. Se mikä täällä on realismia, on Venäjällä vasta alkamassa. Tämä tietänee töitä suomalaisille.
Vaikka Korhosen analyysi osoittautuisikin lopulta oikeaksi, sitä voi joka tapauksessa pitää psykologisesti ja poliittisesti harkitsemattomana etenkin hallituksen näkökulmasta katsottuna. Jos koskaan niin nyt ei tarvita lisää paniikkitunnelmaa. Jos suomalaiset alkavat lamapuheiden takia hillittömästi säästää, se vain jyrkentää alamäkeä.
Politiikan pelipöydältä katsottuna Korhosen lausunto näyttää vieläkin kummallisemmalta. Juuri ennen hänen ulostuloaan oppositio oli syyttänyt hallitusta rahoituskriisin vähättelystä ja pääministeriä toimettomuudesta. Hallitus oli pääministerin johdolla kiistänyt syytökset todeten, että se elvyttää jo nyt taloutta. Korhosen Helsingin Sanomissa esittämä näkemys suorastaan alleviivasi opposition kritiikkiä.
Siltä se ainakin näytti.
Lausunto oli jo niin kova, ettei sille löytynyt yhtään tukijaa edes omasta puolueesta. Kävi niin, että rivit Vanhasen takana vain tiivistyivät.
Sdp:n puheenjohtajalle Jutta Urpilaiselle Korhosen ulostulo oli mitä parhainta vaalityötä. Kaiken kukkuraksi se tuli pyytämättä ja yllättäen.
***
Etujärjestöt jätettiin verouudistuksen valmistelusta sivuun. Tilannehan on suorastaan vallankumouksellinen. Verotus voi jopa uudistua.