Keskustan kansanedustaja Ulla Parviainen on tehnyt kirjallisen kysymyksen sananvapauden turvaamisesta. Kysymys liitty olennaisesti journalistien ja muiden julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvaan.
"Miten toimittajien ja muiden julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvaa parannetaan ja vastaako nykyinen lainsäädäntö niihin uudenlaisiin ongelmiin, joita on ilmennyt?" kysymyksessä todetaan.
Parviainen sanoo kysymyksensä pohjustuksessa, että viime aikoina on yhä enemmän tullut esille tapauksia, joissa journalisteja ja muita avoimesti omalla nimellään toimivia ihmisiä painostetaan ja uhkaillaan.
Yli 80 tiedotusvälineen päätoimittajaa otti kantaa samaan aiheeseen tiistaiaamuna julkaistussa kannanotossa. Päätoimittajat katsovat, että lainsäädäntöä on tarvittaessa muutettava.
Parviainen kuvaa painostusta ja uhkailua järjestelmälliseksi toiminnaksi ja joissain tapauksissa myös masinoiduksi.
"Osa häiritsijöistä toimii nimimerkin suojista tai tekaistuilla nimillä. Nettiaikana saadaan hetkessä ryöpsähtämään massiivinenkin mustamaalauskampanja, johon puuttuminen on vaikeaa ja oikean tiedon levittäminen liki mahdotonta. Uhrin ja hänen läheisten elämään tämä voi pahimmillaan vaikuttaa erittäin paljon", Parviaisen kysymyksessä todetaan.
Kansanedustaja vaatii, että yhteiskunta huolehtii siitä, että työtä voi tehdä ilman pelkoa kiusanteosta, häirinnästä tai vainoamisesta. Hän katsoo, että jatkuessaan häirintä voi synnyttää itsesensuurin kulttuurin ja siten uhata sananvapautta.
Kirjalliseen kysymykseen on asiasta vastaavan ministerin vastattava 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on jätetty valtioneuvoston kansliaan.
Yli 70 päätoimittajaa vaatii muutosta
Päätoimittajien tiistaina tekemän kannanoton taustalla olivat muun muassa Ylen Jessikka Aron ja Lännen Median sekä Turun Sanomien toimittajan Rebekka Härkösen kokema, systemaattinen ja pitkään jatkunut häirintä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.
Valtakunnansyyttäjä päätti maaliskuussa keskeyttää Härkösen kokemaan häirintään liittyvän esitutkinnan. Härkönen oli vetänyt oman rangaistusvaatimuksensa rikostutkinnasta pois, minkä vuoksi tutkinnan jatkamispäätös eteni valtakunnansyyttäjälle.
Syyttäjän päätöksen mukaan erittäin tärkeä yhteiskunnallinen etu ei edellyttänyt esitutkinnan jatkamista, kun asianosainen jätti vaatimatta asiassa rangaistusta.
Päätoimittajat vaativat julkilausumassaan, että julkisuudessa toimivien ihmisten oikeusturvaa parannettaisiin.
– Tarvittaessa on oltava rohkeutta muuttaa lainsäädäntöä ja tarkastella uudelleen vallitsevia oikeuskäytäntöjä, yli 70 uutistyötä johtavan ihmisen allekirjoittamassa kannanotossa vaaditaan.
Tiistaina Twitterissä muutamat kansanedustajat, kuten Sari Multala (kok.), Satu Hassi (vihr.) ja Pauli Kiuru (kok.) myös vaativat muutosta kannanoton vuoksi.
– Toimittajien ja julkisuudessa työtään tekevien uhkailuun on voitava puuttua, Multala kirjoittaa Twitterissä.
Toisaalta kannanotto herätti myös kriittisiä kommentteja, kuten perussuomalaisten Jani Mäkelältä.
– Kiva. Tämä varmaan tarkoittaa myös, että media mm. lopettaa yhteiskunnallisten toimijoiden vainoamisen näiden uskonnollisten ja poliittisten näkemysten takia? tviittasi Mäkelä tiistaina.