Arto Nenonen
Muhoksen Keskustanaiset juhli lauantaina 70-vuotista taivaltaan. Jo juhlavalmistelujen alkuvaiheessa naiset päättivät, että vaikka juhlitaan korkean iän saavuttanutta yhdistystä, pönöttämiseen ei syyllistytä.
Huovisen navettasalissa järjestetyssä pienimuotoisissa juhlien ohjelmassa oli toki juhlapuhe ja historiikki ja pari muutakin puheenvuoroa, mutta pääosan sai rento yhdessäolo, jota ryyditettiin herkullisilla keittiön antimilla.
Mutta kun on kyse naisosaston juhlasta, pitää tilaisuuden aikana pohtia myös naiset ja poliittinen vaikuttaminen -asetelmaa. Juhlapuheen pitänyt kansanedustaja Mirja Vehkaperä muistuttikin, mitä Maalaisliitto ja Suomen Keskusta olisivat ilman vahvoja keskustanaisia.
– On tärkeää, että naiset nostavat niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin esiin asioita, jotka muuten hautautuisivat hiljaisuuteen. Perhe, lapset, vanhukset ja ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujia. Silti kannustan naisia mukaan vaikuttamaan talous- ja verotusasioihin sekä myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, Vehkaperä sanoi.
Rohkeutta ja tukea tarvitaan
Maalaisliiton perustamisen aikoina 110 vuotta taaksepäin vaikuttaminen, osallistuminen naisen asema yhteiskunnassa oli aivan toinen kuin tänä päivänä. Edistystä on tapahtunut noista ajoista paljon.
Työelämä on muuttunut valtavasti. Yhä useampi nainen käy palkkatöissä kodin ulkopuolella tai toimii itsenäisenä yrittäjänä.
Myös niin sanotut lasikatot ovat murtuneet. Nainen on ollut Suomessa presidenttinä ja pääministerinäkin. Edelleen on silti aloja, joissa naiset ovat vähemmistönä.
– Työmarkkinapöytä, johtotehtävät ja liike-elämä ovat sangen miehisiä paikkoja. Tarvitaan rohkeutta ja tukea pyrkiä eri tehtäviin, Vehkaperä totesi.
Alkuunlähdössä vaikeuksia
Pyöreitä vuosikymmeniään juhlineen yhdistyksen alkutaival ei sujunut ilman kompurointia. Aira Salorannan kokoama historiikki kertoo, että jo vuonna 1945 Maalaisliiton Muhoksen paikallisyhdistyksen alaisuuteen päätettiin perustaa naisosasto.
Osasto sai johtokunnankin, joka ei kuitenkaan kokoontunut kertaakaan. Asia otettiin esille uudemman kerran syyskesästä 1946. Nukahtanut osasto herätettiin henkiin ja uusi naisosaston johtokunta kokoontui ensimmäisen kerran 10. syyskuuta J.P. Karhun talossa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jenny Tillman.
Hallinnollisesti naisosasto oli rekisteröitymätön paikallisyhdistyksen alainen osasto vuoteen 1972 saakka. Tuolloin sääntömuutoksen myötä naisosasto rekisteröitiin ja se sai tasavertaisen aseman paikallisyhdistyksenä.
Maalaisliiton nimikin oli jo ehtinyt vuonna 1964 muuttua Keskustapuolueeksi, joten alettiin puhua Keskustanaisista. Nykyinen nimi on Keskustanaisten Muhoksen paikallisyhdistys.
Yhteistyön sävel löytyi
Naisten vaikutusvallan lisääminen politiikassa ei sujunut kuin ruusuilla tanssien. Naisilla oli menneinä vuosikymmeninä lähinnä taustajoukkojen asema.
Vähitellen asenneilmapiiri kuitenkin muuttui. Aira Saloranta toteaakin historiikissaan, että varsinkin 1970-luvun jälkeen naisyhdistyksen ja kunnallisjärjestön yhteistyö alkoi sujua.
Ensimmäisen naisvaltuutetun yhdistys sai läpi jo vuoden 1963 vaaleissa. Vuoden 1976 vaaleissa tuli sitten lottopotti. Naisehdokkaita oli kaikkiaan 11 ja heistä viisi naisosaston asettamaa. Kolme heistä meni läpi.
Lautakuntapaikkoja heltisi naisille useita, sillä puolue oli vaalivoittaja. Tuolloin avautui myös kunnanhallitus keskustalaiselle naiselle.
Naisosaston jäsenmäärä on vaihdellut vuosien saatossa melkoisesti. Aloitusvuonna jäseniä oli 69. Korkeimmillaan jäsenmäärä oli vuonna 1977, jolloin jäsenmaksun maksoi 181 naista. Tällä hetkellä Satu Kvist-Kärkkäisen johtamassa yhdistyksessä on 82 jäsentä.
Artikkeli Keskustan joukoissa vahvoja naisia julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.