Muut suuret puolueet ovat nuorentaneet johtoaan. Keskustassa näkyvät vielä Kekkosen kouluttamat poliitikot. Kysymys kuuluu, lähteekö puolue uudistumaan jo Lahdessa.
Keskusta kokoontuu tänään puoluekokoukseen, josta ovat juhlatunnelmat kaukana. Puolueen kannatus laahaa kokoomuksen ja SDP:n perässä, vaalirahoituksesta käyty keskustelu on kulminoitunut nimenomaan keskustaan, perussuomalaiset nakertavat peruskannattajakuntaa ja pitkä kausi pääministeripuolueena vetää kannatuskäyriä alas kuin painovoima.
Lahden kokousta voi perustellusti luonnehtia jopa kriisikokoukseksi, olkoonkin että se on sääntömääräinen. Asialistalla tärkeimpänä on tietenkin uuden puheenjohtajan valinta. Valitusta tulee samalla Suomen uusi pääministeri juhannuksen tienoilla. Matti Vanhasen kausi päättyy samanlaisen hämmingin tilassa kuin se juhannuksena 2003 alkoi.
Myös toinen poliittinen ura on katkolla: puoluesihteeri Jarmo Korhonen joutuu käyttämään kaikki poliittiset ja retoriset taitonsa saadakseen puoluekokouksen enemmistöltä jatkokauden tehtävässään.
Aivan mahdotonta tuen saaminen ei ole, joskin muun muassa Suomenmaata kustantavan Joutsen Media Oy:n ympärillä käyty kuhina tulkittiin laajasti Korhosen aiheuttamaksi sotkuksi - ja samalla hänen viimeiseksi virheekseen.
Henkilövalinnat kiinnostavat aina suurta yleisöä. Keskustan johtaja on merkittävä vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa, oli puolueen kannatus sitten 18 tai 25 prosenttia. Puheet keskustan kuolemasta poliittisena liikkeenä ovat ennenaikaisia, kuten ovat olleet viimeiset 30 vuotta. Kannatuksen notkahduksia on keskustassa koettu ennenkin. Jokaisen notkon jälkeen puolue on palannut takaisin vallankahvaan.
Mutta jotakin on tällä kertaa toisin. Edessä on suurella todennäköisyydellä kahdesta kolmeen vaalikautta joko oppositiossa tai muuna kuin pääministeripuolueena. Kokoomus on kuin varkain hiipinyt maan suurimmaksi puolueeksi, ja vakavista uskottavuusongelmista toipunut SDP sinnittelee tiukasti 20 prosentin kannatuksessa.
Molempia puolueita yhdistää johdon nuorennusleikkaus ja 1970-luvulta saakka politiikassa sinnitelleen sukupolven hiljainen siirtyminen taustalle. Keskustassa vallankahvassa on edelleen kiinni sukupolvi, joka sai poliittiset oppinsa Urho Kekkosen komennossa. Ohjelmatyön ovat syrjäyttäneet massiiviset ja kalliit vaalikampanjat, joiden rahoitus on kerätty tavoilla, joiden asianmukaisuuden selvittely jatkuu vielä pitkään.
Keskustalla on kiire uudistua ja kysymys kuuluukin, alkaako uudistuminen jo Lahdessa. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi on vahvoilla puheenjohtajaksi. Hän edustaa keskustassa uutta poliitikkopolvea. Moni näkee hänessä myös revanssin siitä, että maan ensimmäisen naispääministerin Anneli Jäätteenmäen kausi jäi ns. Irakgate-skandaalin vuoksi kovin lyhyeksi.
Helppoa ei uudella puheenjohtajalla ole. Vaalit ovat vajaan vuoden päässä, ja vain ihme voi pelastaa keskustan rökäletappiolta. Ihmeitä ei keskustaväen pidä odottaa edes Kiviniemeltä, mutta kisan ehdokkaista hän on se, joka voi päästä niitä lähimmäksi.