Ammatillisen koulutuksen järjestäminen paras-lain velvoittamalla tavalla on Raahen alueella edelleen tekemättä.
Puhetta ja pulinaa on kyllä riittänyt, mutta lopullinen päätös antaa odottaa itseään.
Koulutuskysymyksestä, ja nimenomaan ammatillisen koulutuksen yhteistyösuunnasta tulevaisuudessa, on kehkeytynyt varsinainen hiekkalaatikkorähinä. Suuntautuako koulutusyhteistyössä pohjoiseen Oulun suuntaan vai etelään Jokilaaksojen suuntaan, siinäpä visainen pulma.
Molemmilla suunnilla on kannattajansa. Kättä on väännetty, köyttä on vedetty ja ehkä kopauteltu kaveria hiekkalapiolla otsaankin, mutta tuloksetta. Kummankaan vaihtoehdon lapiomiehet eivät kannastaan jousta. Ei veny, mutta paukkuu kyllä.
Hiekkalaatikon keskiössä on Raahen koulutuskuntayhtymä. Se itse on omalta osaltaan päättänyt suuntautua etelään, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymään. Yhtymävaltuuston päätös vaatii kuitenkin vielä kuntayhtymän omistavien kuntien hyväksynnän.
Suurin omistaja Raahen kaupunki on ainakin tähän saakka ollut vahvasti pohjoisen yhteistyösuunnan eli Oulun kannalla. Raahe ei ole katsonut pahalla sitäkään, että suuntautuminen Ouluun voi johtaa koulutuskuntayhtymän purkamiseen.
Yhtymävaltuuston keskustalainen varapuheenjohtaja Pekka Karjula, joka toimii myös Keskustan Raahen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana, pohjusti yhtymävaltuuston päätöstä lähettämällä keskustalaisille kuntapäättäjille oman myllykirjeensä.
Kirjeen mukaan koulutuskuntayhtymän osalta eletään Kekkosen ajan termeillä "vaaran vuosia", kun Raahessa käsitellään ja päätetään ammatillisen koulutuksen suuntautumisesta.
Karjula kertoo kirjeessä omilleen, että jos kaupunginhallitus ja valtuustokin aikanaan ovat Oulun kannalla, niin soppa on valmis ja kuntayhtymän lusikat ja lehmät laitetaan jakoon.
Oulun suunnan valitseminen tarkoittaisi Pekka Karjulan mukaan sitä, että mahdollisesti hyväksymänsä sopimuksen perusteella Raahe maksaa kannattamattoman ammattikoulutuksen tappiot Oululle, maksaa myös kynnysmaksun, jotta harvinaisempia linjoja saadaan Raaheen, vuokraa markkinahintaan perinnönjaossa itselleen tulleista kiinteistöistä Oululle mieluisimmat ja ylläpitää loppuja pystyssä yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa.
"Että semmoiselta näyttää vasemmistoliiton, demareiden ja kokoomuksenkin toivoma koulutuksellinen tulevaisuus Raahessa. Mitä ihmettä ja kummaa tälle hommalle voitaisiin vielä tehdä", pohtii Karjula.
Hän kysyy, että onko keskustan pakko suurimpana puolueena taipua tällaiseen ja katsella miten asioista ymmärtämättömät päättäjät raiskaavat toimivan oppilaitoksen ja rapauttavat korkeatasoisen koulutustarjonnan alueellamme?
Myllykirje lienee tehonnut ainakin yhtymävaltuustossa istuviin keskustalaisiin, koska päätös suuntautumisesta Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän kumppaniksi syntyi yksimielisesti.
Kyliltä on kuitenkin kuulunut kuisketta, että ihan kaikki keskustalaiset kuntapäättäjät eivät ole kunnallisjärjestön varapuheenjohtajan myllykirjettä suurimmalla mahdollisella ilolla vastaanottaneet.
On koettu, että keskustalaisia ollaan nyt ajamassa ruotuun ja ryhmäkuriin. Omaehtoisen ajattelun ja henkilökohtaisen mielipiteen kieltäminen ei ole tuntunut sopivimmalta tavalta harjoittaa päätöksentekoa 2010-luvun Suomessa.
Karjulan kirje osoittaa selkeän viestin ja suunnan. Vaikka se ei sisällä yhtään käskyä tai komentoa, on viestiä luonnehdittu jopa eräänlaiseksi kiristykseksi.
On mielenkiintoista nähdä kuinka yksituumaisia keskustalaiset ovat, kun asian käsittely Raahessa jatkuu.