Oulu
Vuodesta 1997 työn alla ollut Oulun yleiskaava 2020 asetetaan julkisesta nähtäväksi 7. päivä tammikuuta. Oulun kaupunginhallitus päätti tiistaina, että kaupunkilaiset voivat tutustua kaavaan kuukauden ajan Neuvokkaassa ja Oulun kaupungintalolla.
Yleiskaavassa keskitytään Oulun keskustan kehittämiseen niin, että Pohjois-Suomen pääkaupungista tulee eurooppalainen kaupunki, jossa on monipuoliset palvelut ja vilkas kaupunkielämä. Mallia ei ole otettu mistään nimenomaisesta kaupungista. Suunnittelun tukena ovat olleet tanskalaiset kaupungit kävelykatuineen.
Oulu poikkeaa yleiskaava-arkkitehti Kristiina Anttosen mielestä eurooppalaisista kaupungeista siinä, että se on levittäytynyt laajalle alueelle. Yleiskaavalla tähdätään nyt keskustan tiivistämiseen. Anttonen sanoo, että voimakkaan kasvun takia Oulussa joudutaan yhtä aikaa tiivistämisen kanssa ottamaan uusia alueita käyttöön.
Oulun kaupungin ominaispiirteitä vahvistetaan säilyttämällä keskustan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä rakennuskanta, perinteiset puistot ja muu arvokas ympäristö.
Keskusta elävänä
Keskustan rakenne jäsennetään kaupallisen ydinkeskustan kortteleihin ja niitä ympäröivään kaupalliseen vyöhykkeeseen. Matkakeskus laajentaa kaupallisen vyöhykkeen Hallituskaudelle. Näin Raksilan market-alue tarttuu keskustan kylkeen.
Kaupallisessa keskustassa säilytetään asumista, joka pitää ydinkeskustan elävänä ja turvallisena. Keskusta-asumisen alueilla asumisviihtyisyyttä parannetaan varaamalla kortteleiden sisäpihat asukkaiden käyttöön. Asuinrakennusten pohjakerroksiin osoitetaan tilaa kaupalliselle ja muille palveluille, toimistoille ja liikkeille. Jotta asuminen säilyy keskustassa, otetaan rakennuksien ullakko- ja pohjakerroksia käyttöön ja korttelirakennetta täydennetään. Keskustan kulttuuripalvelujen vyöhyke ulottuu Vänmanninsaaresta Madetojan musiikkikeskuksen alueelle asti. Keskustatoimintojen alue laajenee keskustan pohjoisosaan asumispainotteisena ja eteläosaan Limingantulliin palvelujen ja kaupunkiasumisen alueena.
Kolme palvelukeskusta
Oulun kaupunkia laajennetaan ottamalla asuntorakentamiseen merkittäviä asumakuntavyöhykkeellä sijaitsevia alueita. Keskustasta etäällä sijaitsevien asuntoalueiden palvelujen järjestämistä varten varataan yleiskaavassa alueet kolmea uutta palvelukeskusta varten.
Kaupungin pohjoisosaan osoitetaan monipuolinen ja vahva Linnanmaan-Kaijonharjun aluekeskus, eteläosaan Kaakkurin aluekeskus ja koillisosia varten varataan alue Hiukkavaaran aluekeskusta varten.
Keskustan ja lähivyöhykkeen täydennysrakentamisalueita ovat Etu-Lyötty, Taka-Lyötty, Intiön kasarmialue rantoineen, Tahkokangas, Hintta-Laanilan alue, Toppilansaari, Toppilasalmen pohjoispuoli sekä Ranta-Toppila.
Tuiran länsirannan jo käytössä olevat kaupungin varikon ja entisen Merijalin alueet on varattu asuntoalueeksi. Osa muutosalueista muodostuu ns. sekottuneiden toimintojen alueiksi, joilla on sekä asumista että työpaikkoja. Näitä alueita ovat osa Toppilan ja Välivainion työpaikka-alueista ja Limingantullin pohjoisimmat korttelit. Yleiskaavassa on osoitettu korvaavia alueita poistuville teollisuusalueille Taka-Laanilaan, Ruskoon ja Korvenkylän Polvikankaalle.
Väkimäärä vain kasvaa
Uusi yleiskaava todettiin tarpeelliseksi Oulun voimakkaan kasvun takia. Kaupungin väestö on kasvanut viimeksi kuluneiden parin vuosikymmenen aikana lähes 30 000 hengellä. Kasvu on ollut nopeinta viime vuosikymmenen lopulla ja uuden vuosituhannen alussa, jolloin Oulun väestömäärä on kasvanut keskimäärin 2 400 hengellä vuosittain. Yleiskaava lähtee siitä, että vuonna 2020 Oulussa on 150 000 asukasta.
Yleiskaavan laatimisen perusteena on ollut myös kaupungin elinkeinoelämän voimakas kehitys. Työpaikkamäärä kasvoi 1990-luvun lopulla erittäin nopeasti, lisäys oli 2 000-3 000 työpaikkaa vuosittain. Nyt kasvu on hidastunut suhdanteiden heikentyessä.