Vaikka kaupunginjohtaja Matti Pennasen budjettiesityksessä ei ole euron euroa kalliotilojen rakentamiseen, kaupunki näkee Oulun ydinkeskustan kehittämisen takaiskusta huolimatta tärkeänä.
"Kaupunki tulee kehittymään joka tapauksessa, mutta kehityksen painopiste voi tämän ratkaisun myötä siirtyä", Pennanen arvioi uuden tilanteen.
"Kaupunki aloittaa perusselvitykset, joissa linjataan keskustan kokonaiskuva uudesta näkökulmasta liikenteellisesti, mutta ennen kaikkea kaupungin tavoitteet kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti sekä elinkeinopoliittisesti", Pennanen ilmoitti kallioparkin hautaavassa tiedotteessaan.
Teknisen keskuksen johtaja Matti Matinheikki listaa, että ensimmäisessä vaiheessa ajankohtaiseksi tulee Rotuaarin nykyisten alueiden kunnostus.
"Kävelykadun laatutasoa ja valaistusta pitää nostaa. Pannaan Rotuaari kuntoon ja mietitään, miten sitten edetään ja mikä on keskustassa mahdollista", Matinheikki kertoo.
Matinheikin mielestä Rotuaarin nykyiset pintamateriaalit ovat aikansa eläneitä.
Painopiste vaihtuu
Johtaja Matti Matinheikki näkee, että kalliotiloista luopuminen saattaa heilauttaa keskustan painopistettä.
"Keskusta varmasti kehittyy edelleen, mutta aluetta on syytä tutkia laajemmin kuin kolmen korttelin kohdalta kuten kallioparkin yhteydessä ajateltiin. Katsotaan, mitä torilla, matkakeskuksessa aseman seudulla ja jopa Raksilassa voidaan tehdä kaupungin ilmeen parantamiseksi."
Matinheikki korostaa, ettei esimerkiksi matkakeskus ole jäissä, vaan taloudellisen laman aikana toimijoita ei ole löytynyt riittävästi. Suunnitelmat ja asemakaavat ovat kuitenkin valmiit.
Oulun seudun muiden kauppakeskusten suunnitelmiin Matinheikki ei usko kallioparkin kaatumisella olevan vaikutusta.
"Keskusta on kuitenkin ykkönen. On ennenaikaista arvioida, miten tämä tilanne vaikuttaa muihin suunnitelmiin. Nyt keskusta tosin näyttää kehittyvän toisin kuin suunniteltiin."
Matinheikki arvioi kaupungin joutuvan pohtimaan uudelleen erilaiset kansiparkki- ja pysäköintitalovaihtoehdot. "En lähde nakkelemaan, mihin mitäkin voisi rakentaa. Mietitään tilanne."
Neuvottelijat pettyivät
Matinheikki myöntää itsekin yllättyneensä kalliotilojen kustannusarvion nousemisesta lähes 60 miljoonaan euroon, jos autopaikkoja olisi rakennettu 900 kappaletta ja kaksi ajoliuskaa.
"Ehkä tilaaja-arvio ei aivan onnistunut, mutta ei tätä voi urakoitsijoiden syliin kaataa."
Matti Matinheikki myöntää kaupungin neuvottelijoiden pettyneen, sillä kaupunki tuli kolmen korttelin Pallaksen, Kauppurin ja Gallerian kaavoituksessa paljon vastaan.
Rakennusoikeutta oltiin järjestämässä kortteleihin runsaasti lisää. Kaupungilla oli valmius rahoittaa myös tontinomistajien tarvitsemat huoltotilat rakennusvaiheessa, jolloin kulut olisivat tulleet maksuun vasta maanpäällisten rakennustöiden lähtiessä liikkeelle.
Suunnittelussa ja kaavoituksessa kalliotilojen optimaaliseksi laajuudeksi tarkentui 900 autopaikkaa ja kaksi ajoneuvoyhteyttä, Hankkeen kustannusarvio nousi lähes 60 miljoonaan euroon.
Alkuperäinen kustannusarvio oli 32 miljoonaa euroa ja se sisälsi 700 autopaikkaa sekä yhden ajoyhteyden. Niinpä teknisessä keskuksessa ei sinänsä pidetä alkuperäistä ja parasta vaihtoehtoa vertailukelpoisina, sillä siinä autopaikkoja olisi tullut 200 enemmän ja toinen ajoneuvoyhteys sekä väestönsuoja.
