Pääkirjoitus

Kes­kus­ta valitsi nais­joh­ta­jan

Keskustan puoluekokous teki politiikan historiaa valitsemalla Anneli Jäätteenmäen murskaluvuin ensimmäiseksi suuren puolueen puheenjohtajaksi

Anneli Jäätteenmäki on keskustan 11. puheenjohtaja.
Anneli Jäätteenmäki on keskustan 11. puheenjohtaja.

Keskustan puoluekokous teki politiikan historiaa valitsemalla Anneli Jäätteenmäen murskaluvuin ensimmäiseksi suuren puolueen puheenjohtajaksi Suomessa. Valinta lisää keskustan vetovoimaa ja mahdollisuuksia menestyä ensi vuoden vaaleissa.

Naisenergia on jyllännyt Suomen politiikassa jo pitkään. Tuorein osoitus siitä ennen lauantaita oli Tarja Halosen voitto presidentinvaaleissa. Keskustan puoluekokous rikkoi Hämeenlinnassa viimeisen poliittisen haamurajan kelpuuttamalla naisen puheenjohtajakseen. Vaikka naiset ovat rynnineet eturiviin monilla aloilla Suomessa, vasta Jäätteenmäki on ensimmäinen suuren puolueen puheenjohtaja. Tätä ennen naiset ovat päässeet niissä lähimmäksi vallan kovinta ydintä puoluesihteereinä. Jäätteenmäki on automaattisesti myös keskustan pääministeriehdokas.

Keskustaa on pidetty arvokonservatiivisena puolueena, mutta leima haalistui Hämeenlinnassa ainakin puoluejohtajuutta koskevissa kysymyksissä. Keskustalla oli mahdollisuus valita nainen johtoon myös 12 vuotta sitten, mutta Eeva Kuuskoski hävisi täpärästi nuorelle Esko Aholle. Se heitti monien silmissä pitkän varjon keskustan ylle huolimatta siitä, että Aho osoittautui taitavaksi johtajaksi.

Keskustan kypsymistä naisjohtajuuteen auttoi ratkaisevasti Ahon lähtö Harvardiin. Se tarjosi Jäätteenmäelle mahdollisuuden nousta sijaisjohtajaksi ja näyttää kykynsä. Itse asiassa jo tuo valinta kaksi vuotta sitten ennakoi sukupuolirasitteiden ajan päättymistä keskustassa. Vahvat näytöt sijaisjohtajana olivat Jäätteenmäen valtti puheenjohtajakilvassa. Hän tuli ennakkosuosikkina Hämeenlinnaan ja piti pintansa.

Jäätteenmäki sanoi esittelypuheessaan puoluekokoukselle, että hän oli kuin Liisa Ihmemaassa Kuopiossa kaksi vuotta sitten, jolloin hänestä tuli yllättäen sijaisjohtaja. Nyt en enää ole, hän lisäsi. Sijaisjohtajuus kasvatti paitsi puoluetta myös Jäätteenmäkeä ja antoi puolueelle itsevarmuutta sovittautua naisjohtajan aikaan. Varmuus näkyi siinä, että Jäätteenmäki voitti jo ensimmäisessä äänestyksessä.

Jäätteenmäki on osoittanut kykyä venyä ja kasvaa uusien haasteiden edessä. Puheenjohtajuus on siitä uusi osoitus. Äänestäjät tarkkailevat silti silmä kovana, miten hän pärjää kaksinkertaisen pääministerin ja maailman turuilla sujuvasti liikkuvan Paavo Lipposen kanssa poliittisessa kilvoittelussa. Asetelma on Jäätteenmäen kannalta haastava ja vaativa, ja on selvää, että häntä seurataan vielä pitkään Liisa ihmemaassa -näkökulmasta.

Paineet ovat kovat. Jäätteenmäen pitäisi johtaa keskusta vaalivoittoon ja hallitukseen. Se voi olla mahdotonta ilman veret seisauttavaa vaalivoittoa ja suurimman puolueen asemaa. Hänen taakkaansa helpottaa kaiken järjen mukaan se, että hän on nainen. Nuorekkaan, nykyaikaisen ja kaupunkilaishenkisen naisen johtama keskusta kiinnostaa liikkuvia äänestäjiä aivan eri tavoin kuin tähän asti. Kun vaalivoitto saattaa ratketa hyvinkin pienellä marginaalilla, keskusta paranteli lähtöasemiaan vaaleihin puheenjohtajavalinnallaan.

Kenelle valta keskustassa siirtyy nyt? Puolue on ollut yli kymmenen vuotta Esko Ahon ympärille ryhmittyneen suhteellisen pienen ja taitavan porukan käsissä. Olli Rehn oli sen ehdokas. Jäätteenmäen takaa löytyy samoja ihmisiä, jotka yrittivät tehdä 12 vuotta sitten Kuuskoskesta puheenjohtajan. Jäätteenmäki kuului silloin itsekin Kuuskoski-aktivisteihin.

Jäätteenmäellä ei ole uutena puheenjohtajana varaa eikä tarvetta karsinointiin, eikä se kuulu hänen tyyliinsäkään. Sen hän osoitti jo sijaisjohtajana. Hän tarvitsee koko puolueen tuen saavuttaakseen himoitsemansa vaalivoiton. Keskusta ryhmittyneekin nyt yhtenä miehenä ja naisena uuden johtajansa taakse. Sisäinen valtataistelu puolueessa käynnistyy kuitenkin takuuvarmasti, jos vaalivoittoa ei tule.