Kes­kus­ta vaatii hal­li­tuk­sel­ta tur­peel­le ve­ro­alea

Keskusta vaatii hallitukselta turpeen energiaveron alentamista ensi vuoden alusta eli samassa yhteydessä, kun EU:n päästökauppalaki tulee voimaan. Keskusta tulee esittämään eduskunnan talousvaliokunnassa päästökauppalakiin erillistä lausumaa, jolla kiirehditään kansallista veronalennusta turpeelle.

Kilpailuasema heikkenemässä. Keskustan varapuheenjohtajan Antti Rantakankaan mukaan ilman veronalennusta turpeen kilpailuasema heikkenee. Kuvassa ajetaan turvetta Pärjänsuolla Pudasjärvellä.
Kilpailuasema heikkenemässä. Keskustan varapuheenjohtajan Antti Rantakankaan mukaan ilman veronalennusta turpeen kilpailuasema heikkenee. Kuvassa ajetaan turvetta Pärjänsuolla Pudasjärvellä.
Kuva: Risto Rasila/arkisto


Helsinki
Keskusta vaatii hallitukselta turpeen energiaveron alentamista ensi vuoden alusta eli samassa yhteydessä, kun EU:n päästökauppalaki tulee voimaan.

Keskusta tulee esittämään eduskunnan talousvaliokunnassa päästökauppalakiin erillistä lausumaa, jolla kiirehditään kansallista veronalennusta turpeelle. Asiasta on jo informoitu kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarista (kesk.). Hänen perusasenteensa turpeeseen kerrotaan olevan myönteinen.

Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Antti Rantakankaan mukaan ilman veronalennusta turpeen kilpailuasenne heikkenee.

"On välttämätöntä alentaa kansallisesti turpeen energiaveroa vuoden 2005 alusta lukien", Rantakangas vaatii.

Hänen mukaansa veroratkaisua ei voi siirtää, koska turveteollisuus ja energiayhtiöt tarvitsevat varmuuden turpeen kilpailuaseman säilymisestä vähintään nykyisellään erityisesti kivihiileen verrattuna.

"Kyse on myös huoltovarmuudesta, työllisyydestä ja aluetalouksien hyvinvoinnista", Rantakangas lisää.

Päästökauppalaissa ei turpeen asemaan puututa mitenkään. Siinä jaetaan päästöoikeudet ja säädetään kauppajärjestelystä.



Kilpailuasema
uhkaa heiketä


Rantakankaan mukaan ilman erillisiä verotoimia turpeen kilpailuaseman heikkenisi merkittävästi.

"Tämä johtuu siitä, että turpeen päästökerroin on suurempi kilpaileviin polttoaineisiin verrattuna. Turpeen päästökerroin on kuitenkin kohdistettu vain polttotapahtumaan eikä koko hiilikiertoon."

Tämä merkitsee Rantakankaan mukaan sitä, että turvesoiden jälkikäytön myönteisiä vaikutuksia energiapuun ja peltoenergian osalta ei huomioida lainkaan.

Antti Rantakangas korostaa, että kansallisesti on järkevää säilyttää turpeen käyttö nykytasolla.

"Tämä on välttämätöntä myös puunkäytön lisäyksen kannalta. Parhaat tulokset energiahyötysuhteen osalta saadaan puun ja turpeen seospolton yhteydessä", Rantakangas toteaa.

Hän muistuttaa, että eduskunta edellytti vuonna 2002 perusvoimaratkaisun yhteydessä biomassojen kuten energiapuun ja turpeen käytön tehostamista ja lisäämistä. Siksi turpeen asema on varmistettava päästökauppalain yhteydessä. Keskusta toivoo, että sen lausumaan yhtyisivät talousvaliokunnassa myös muut puolueet.

Talousvaliokunta päättää päästökauppalakiin liittyvästä mietinnöstä ensi viikolla. Perjantaina kuullaan viimeiset asiantuntijat.

Rantakangas vaatii, että turpeen energiaveron alentamisesta saadaan lakiesitys eduskuntaan heti syysistuntokauden aikana. Näin alennus ehtii voimaan ensi vuoden alusta.

Talousvaliokunta on saanut myös 13 kaupungin kaupunginjohtajalta kirjelmän, jossa vedotaan energiaturpeen käytön turvaamisen puolesta. Kirjelmän ovat allekirjoittaneet muun maussa Oulun kaupunginjohtaja Kari Nenonen ja Kajaanin kaupunginjohtaja Erkki Vähämaa.

"Ellei käytössä olevaa turpeen päästökerrointa muuteta tai nykyiseen laskentamalliin perustuvaa päästökustannusta kompensoida kansallisilla toimenpiteillä, turpeen käyttö voi supistua voimakkaasti ja turpeella tuotetun kaukolämmön ja sähkön hinta kohota merkittävästi", kaupunginjohtajat varoittavat.



Turpeen käyttö kasvanut viime vuosina


Kaupunginjohtajat muistuttavat, että vuosina 2001-2003 turpeen käyttö on kasvanut . Sen energiakäyttö kohosi viime vuonna korkeammaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Ilman erityistoimenpiteitä energiaturpeen kulutus tulee voimakkaasti supistumaan, kirjelmässä todetaan.

Koska vain osa turpeesta voidaan korvata puulla, turpeen jättämää aukkoa olisi täydennettävä kivihiilellä ja maakaasulla.

Tämä merkitsisi paluuta 30 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, jolloin valtiovalta käynnisti turvetuotannon kehittämisohjelman energiahuollon kotimaisuusasteen kohottamiseksi, kaupunginjohtaja toteavat kirjeessään talousvaliokunnalle.

Ilmoita asiavirheestä